Suomeen on syntymässä porvarihallitus, joka suitsii menoja kovalla kädellä. Petteri Orpon (kok.) tuleva hallitus haluaa taittaa julkisen talouden velkaantumiskäyrän.
Suomi on EU:ssa velkaantumistilaston keskikastia, mutta käyrä osoittaa ylös. Viime vuonna julkisen talouden velkaantumisaste pieneni kaikissa muissa EU-maissa paitsi Suomessa. Hallituksen päämääränä on ollut sopeuttaa julkisia menoja kuudella miljardilla eurolla seuraavan neljän vuoden aikana.
Koska ansiotuloihin on tulossa puolen miljardin kevennys, tavoite voidaan saavuttaa leikkaamalla esimerkiksi sosiaaliturvaa. Valtion kassan aukkoja täytetään nostamalla alimpia arvonlisäverokantoja – ruokaa lukuun ottamatta.
Listasimme kahdeksan asiaa, jotka hallitusohjelman mukaan muuttuvat kansalaisten arjessa. Hallitusohjelma on neljän vuoden suunnitelma toimista, jotka hallitus sitoutuu toteuttamaan. Nämä muutokset eivät siis tapahdu heti.
1. Asumistukea leikataan
Asumistukea ei enää makseta omistusasunnosta. Omaisuutta asumistuen saajalla voi olla enintään 10 000 euroa.
Asumistukeen kuluu Suomessa yli 2,6 miljardia euroa vuodessa. Kulut ovat kasvaneet lyhyessä ajassa miljardilla.
Tähän mennessä omaisuus ei ole vaikuttanut asumistuen määrään lukuun ottamatta niitä, jotka elävät toimeentulotuella. Tähän halutaan muutos.
Pienimpiä asumistukia ja eläkeläisten asumistukea ei leikata. Opiskelijoiden yleisen asumistuen rinnalle kehitetään yhteisasumista suosiva ja taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto.
Asumistukea halutaan kehittää kannustavampaan suuntaan: hallitus haluaa, että työn vastaanottaminen kannattaa aina.
2. Ansiosidonnaista työttömyystukea porrastetaan
Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa voi saada nykyisin 300–400 päivää. Porrastaminen tarkoittaisi, että tuki olisi isompi alussa ja laskisi, kun työttömyys pitkittyy.
Vuonna 2021 ansiosidonnaisen työttömyysturvan kulut olivat 2,5 miljardia euroa. Hallitus haluaa vähentää kuluja ja lisätä työttömien kannustimia hakea töitä.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastetaan niin, että kahdeksan työttömyysviikon jälkeen etuuden taso laskee 80 prosenttiin alkuperäisestä tuesta. 34 viikon jälkeen tuki laskee 75 prosenttiin.
Vuorotteluvapaasta luovutaan. Se säästäisi noin 20 miljoonaa euroa.
3. Ansiotulojen verotus kevenee puolella miljardilla, alimmat arvonlisäkannat nousevat
Tavoitteena on, että kansalaisten ostovoima ei laske. Verokevennykset on tarkoitus toteuttaa lapsivähennystä ja työtulovähennystä nostamalla.
Pääministeripuolueeksi nouseva kokoomus lupasi eduskuntavaaleissa miljardin veronkevennykset. Hallitusneuvotteluissa sovittiin suoraan 405 miljoonan veroalennuksesta. Sen lisäksi käyttöön tulee uusi 50 euron lapsivähennys ja laajennus kotitalousvähennykseen. Näiden merkitys on yhteensä reilut sata miljoonaa euroa.
Tavoitteena on, että kansalaisten ostovoima ei laske.
Samaan aikaan alimpia arvonlisäkantoja nostetaan lukuunottamatta ruokaa. Se nostanee elokuvalippujen, konserttien ja kirjojen hintaa. Myös liikuntapalvelujen ja hotellien arvonlisävero nousisi neljällä prosenttiyksiköllä.
4. Yksityinen terveydenhoito auttaa hoitojonojen purkamisessa
Terveydenhoidossa järjestämisvastuussa ovat yhä hyvinvointialueet. Nyt apua haetaan entistä enemmän yrityksiltä.
Mitä pitempään kansalainen joutuu odottamaan hoitojonossa sitä vakavammaksi muuttuvat vaivat. Koronaepidemian aikana hoitojonoja kertyi etenkin vatsa- ja neurokirurgiassa. Myös jonot kaihileikkauksiin pitenivät.
Jonoja aiotaan purkaa käyttämällä entistä enemmän yksityisiä palveluja.
Sote-kustannuksia yritetään hillitä 1,4 miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä ja yhteensä 3 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä.
Säästöjä tehdään hyvinvointialueiden itse ehdottamilla tehostamisohjelmilla ja esimerkiksi digitaalisia palveluja lisäämällä. Vaivoja voidaan hoitaa esimerkiksi etävastaanotoilla
5. Biopolttoaineita lisää, mutta hinnankorotus korvataan autoilijoille
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden vähentämistä ja biopolttoaineiden käytön lisäämistä.
Biopolttoaineen lisääminen nostaa hintaa bensapumpulla, koska biopolttoaine on kalliimpaa kuin fossiiliset polttoaineet. Bensan hinnan nousu halutaan korvata kansalaisille laskemalla bensaveroa.
Polttoaineen jakeluvelvoite koskee yrityksiä, jotka myyvät bensiiniä. Hallitus aikoo helpottaa tilannetta laskemalla seuraamusmaksuja. Niitä maksavat yritykset, jotka eivät noudata polttoaineen jakeluvelvoitetta.
6. Väkevät oluet ruokakauppoihin
Ruokakaupoissa saa myydä enintään kahdeksanprosenttisia juomia. Alle 15-prosenttisten viinien tuloa ruokakauppoihin selvitetään.
Tavoitteena on vapauttaa alkoholinmyyntiä. Alkoholia voisi ostaa nettikaupoista. Viiinitilat ja pienpanimot voisivat myydä tuotteitaan suoraan kuluttajille.
Ruokakaupoissa myytävien juomien korkein alkoholiprosentti on tällä hetkellä 5,5 prosenttia. Se on nousemassa kahdeksaan prosenttiin. Ruokakaupan hyllyille tulee siis entistä enemmän vahvoja oluita ja siidereitä.
Hallituksen puoliväliriiheen mennessä halutaan selvittää, voitaisiinko alle 15-prosenttiset juomat eli käytännössä viinit saada ruokakauppojen hyllyille.
7. Työelämä ja sairauslomat
Myös työmarkkinatuki on menossa remonttiin. Työttömille tehdään laaja alkukartoitus ja sen jälkeen heidän on ”vastaanotettava yksilöllisiä ja työllistymistä edistäviä palveluita velvoitteineen”.
Työttömyystukea saavalla on velvollisuus osallistua työllistymistä ja kotoutumista parantaviin palveluihin.
Etenkin alle 30-vuotiaat halutaan saada nopeasti työllisyyspalvelujen asiakkaiksi.
Sairausloman ensimmäinen päivä menisi työntekijän omaan piikkiin eli siitä ei saisi palkkaa. Tämä ei koske pitempiä sairauslomia.
Matkakuluvähennyksen omavastuuta nostetaan asteittain 900 euroon.
8. Yksi yleistuki, yksi hakemus
Hallitus uudistaa perusturvan. Tarkoituksena on saada aikaiseksi yksi ”yleistuki”, jossa on perusosa elämiseen, asumisosa asumista varten sekä harkinnanvarainen osa viimesijaisen turvan takaamiseksi.
Työmarkkinatuen, peruspäivärahan, sairauspäivärahan, Kelan kuntoutusrahan ja vanhempainpäivärahojen vähimmäistaso yhtenäistetään ja lapsikorotukset, korotusosat sekä suojaosat poistetaan.
Yleistuki vähenisi työtulojen noustessa, jolloin käteen jäävä tulo on helpommin ennakoitavaa ja työnteko kannattaa nykyistä paremmin.
Yhteen tukeen on tarkoitus siirtyä vaiheittain. Puoliväliriiheen mennessä eli vaalikauden puolivälissä asiakkaille on tarkoitus kehittää myös yhden hakemuksen malli.
Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että palvelut voidaan taata niille, jotka ovat työkyvyttömiä esimerkiksi sairauksien vuoksi, ohjelmassa linjataan.
Matalapalkkaisten töiden vastaanottoa tehdään nykyistä kannustavammaksi, jotta työvoimapula helpottaisi.
Miten uusi hallitusohjelma vaikuttaa omaan arkeesi? Voit keskustella aiheesta 17.6.2023 kello 23 saakka.
Juttua muutettu kello 19.08, tarkennettu ansiotuloveron kevennystä koskevaa kohtaa.
Juttua korjattu klo 15.49, toisesta väliotsikosta poistettu kesto, kestoon ei puututa.