Hauesta saa nyt tapporahaa – norjalaiset maksavat yli 10 euroa jokaisesta Tenon vesistöstä pyydetystä hauesta

Hauki on kokenut arvonnousun Tenojoen vesistössä, sillä jokaisesta pyydetystä hauesta maksetaan 150 Norjan kruunua. Hauesta halutaan eroon, koska ne syövät lohenpoikasia.

Marja-Liisa ja Sonja Laiti käyvät pyytämässä haukia monta kertaa viikossa.
  • Suvi-Tuuli Fofonoff
  • Susanna Guttorm
  • Kirsti Länsman

– Hauki, hauki, kuuluu joelta.

Marja-Liisa ja Sonja Laiti ovat pyytämässä haukia Inarijoesta. Verkot tuskin ehtivät jokeen asti, kun niihin jo uivat ensimmäiset kalat.

– Yritämme Marja-Liisan kanssa kalastaa muutaman hauen pois, jos siitä olisi edes vähän apua, sanoo Sonja Laiti.

Hauesta on tullut Tenon vesistössä haluttu kala. Toisin oli vielä muutama vuosi sitten.

Roskakalasta rahanlähteeksi

Tenojokilaakson asukkaille tärkein ja arvostetuin kala on perinteisesti ollut lohi. Monet paikalliset ovat pitäneet haukea syömäkelvottomana roskakalana, ja saaliiksi saatuja haukia on surutta heitetty menemään. Viime aikoina hauen arvostus Tenojokilaaksossa on kuitenkin lähtenyt nousuun, sillä hauenpyynnillä voi nyt tienata.

Lohenkalastus on Tenojoella tänä kesänä kielletty, kuten kahtena edellisenäkin kesänä. Lohenkalastuskielto on osaltaan vaikuttanut hauen ja meritaimenen kannan voimakkaaseen kasvuun. Erityisesti hauki, mutta myös meritaimen käyttävät ravintonaan lohenpoikasia ja nuoria lohia.

Norjassa toimiva Tenojoen vesistön kalastushallinto alkoi viisi vuotta sitten kannustaa paikallisia kalastajia hauenpyyntiin.

– On erittäin tärkeää pyytää haukia. Varsinkin keskikokoisia haukia, jotka ovat 40–60 senttimetriä pitkiä. Ne ovat pahimpia lohenpoikasten syöjiä. Suuremmat hauet syövät myös muita kalalajeja ja itseään pienempiä lajitovereita, kertoo Tenojoen vesistön kalastushallinnon johtaja Hans Erik Varsi.

Tenojoen vesistön kalastushallinto maksaa jokaisesta Tenojoesta, Inarijoesta, Jiesjoesta, Valjoesta ja Kaarasjoesta pyydetystä hauesta 150 Norjan kruunua eli noin 13 euroa.

– Täytyy ilmoittaa pyyntiaika, paino ja pituus. Ja pakata pää ja suolet pussiin. Fileen kalastaja voi pitää itsellään, sitä emme tarvitse, neuvoo Hans Erik Varsi.

Hauenpyynti ei korvaa muita elinkeinoja

Kaloja peratessaan Sonja ja Marja-Liisa Laiti tutkivat pyytämiään haukia ja meritaimenia selvittääkseen, kuinka paljon ne ovat syöneet lohenpoikasia. Yhden hauen vatsasta löytyy yksi poikanen, meritaimenen mahasta peräti viisi.

Marja-Liisa Laiti kalastaa haukia aina kun ehtii. Rikastumaan ei hauenpyynnillä pääse, mutta taskurahaa siitä kuitenkin kertyy.

– Jos alkaisin tuloja miettimään, niin helpommin tienestiä tulee viikossa käsitöistä kuin koko kesästä joella heilumisesta. En kalasta tulojen takia, mutta on tämä tyhjää parempi.