Työntekijöiden ja yritysten edunvalvojat ovat täysin eri linjoilla Petteri Orpon (kok.) johdolla laaditun hallitusohjelman lupaamista uudistuksista.
Hallitusohjelmasta saatujen ensitietojen perusteella tuleva hallitus aikoo lähivuosina esimerkiksi leikata portaittain ansiosidonnaista työttömyysturvaa, helpottaa irtisanomista sekä rajata lakkomahdollisuutta.
– Ne ovat ankaria leikkauksia ja rajuja muutoksia, sanoo palkansaajien keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Eloranta pitää ansiosidonnaisen leikkausta kovana muutoksena. Sen suuruus putoaisi vastedes viidenneksellä noin kahden kuukauden työttömyyden jälkeen.
– Kun tiedetään, että SAK:laisen päiväraha on noin 1 200 euroa, niin se putoaa alle 1 000 euron tällä muutoksella. Se on kova muutos, joka tiputtaa ihmisiä muun sosiaaliturvan piiriin. Pienipalkkaiset pätkätyöläiset ovat tässä kohteena, ja heidän elämänsä tulee tässä vaikeaksi, Eloranta sanoo.
Hän arvioi, että monia työmarkkinoita koskevilla uudistuksilla halutaan rajoittaa ay-liikkeen edunvalvontakykyä.
– Tämä on rakenteellinen paradigmamuutos, jonka oikeistohallitus haluaa tehdä.
Eloranta kertoo, että hän ei ole saanut hallitusohjelman sisällöstä ennakkotietoja, vaan kertoo olevansa julkisuudessa olleiden tietojen varassa. Hänen mukaansa tämä korostaa osaltaan sitä, että palkansaajapuolen näkemykset eivät ole saaneet ohjelmassa juuri painoarvoa.
– Säätytalolla olevat puolueet ovat erityisen herkällä korvalla kuunnelleet elinkeinoelämän ja yrittäjäjärjestöjen toiveita, hän sanoo.
EK: Tunnelma on positiivinen
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies puolestaan ennakoi "julkisuudessa olleiden ja omien tietojen näkökulmasta", että hallitusohjelma sisältyy paljon oikeita linjauksia yritysten ja yrittäjien kannalta.
– Tunnelma on positiivinen. Moniin sellaisiin uudistuksiin tartutaan, mitä olemme vuosikausia ajaneet, Häkämies sanoo.
Pitkäaikaisiin tavoitteisiin lukeutuu EK:n tavoittelema "työn ensisijaisuus", joka tarkoittaa ohjelmassa leikkauksia ansiosidonnaiseen ja asumistukeen.
– Meillä on samaan aikaan ennätyksellisen korkea työttömyys ja ennätyksellisen paljon työpaikkoja auki. Se kertoo, että järjestelmä ei toimi.
Mieluisiin muutoksiin lukeutuu myös paikallisen sopimisen edistäminen. Häkämies myös odottaa toimia hallinnollisen taakan karsimiseksi.
Häkämies arvioi, että ohjelmassa on samaa tavoitetta kuin Juha Sipilän (kesk.) johdolla kahdeksan vuotta sitten laaditussa ohjelmassa eli pyrkimistä terveen talouden tielle.
– Tämä on jopa kunnianhimoisempi kuin Sipilän hallitusohjelma, jos vertailua tekee.
SAK: Antakaa kolmikannalle mahdollisuus
Eloranta puolestaan huomauttaa, että Sipilän aikakaudella kohennettiin Suomen kustannuskilpailukykyä, kun nyt on kyse julkisen talouden tasapainottamisesta.
Sipilän hallituksen toimet saivat ay-liikkeen liikkeelle moneen kertaan. Eloranta ei suoraan vastaa kysymykseen, nähdäänkö SAK:n soppatykit toreilla syksyllä.
– Toivon, että vaikka kirjaukset ovat kovia, kolmikantaiselle valmistelulle annetaan aito mahdollisuus, hän sanoo.
Lakko-oikeuden rajoituksilla puututaan perusoikeuksiin
Elorannan mukaan hallitus puuttuu räikeällä tavalla perusoikeuteen eli mahdollisuuteen käyttää työtaistelua. Eloranta tähdentää, että lakko on kollektiivinen toimenpide, jolla pyritään vaikuttamaan yhteisiin työehtoihin. Lakosta päättää ja sen seuraukset kantaa aina ammattiliitto eikä yksittäinen työntekijä. Sillä tavalla on tähän asti varmistettu, ettei yksittäinen ihminen joudu ottamaan kannettavakseen taloudellista taakkaa.
– Nyt hallitus kuitenkin haluaa, että yksittäinen työntekijä voi joutua korvausvastuuseen työtaistelusta. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei oikeuksia uskalleta enää vaatia. Tämä sotii kaikkia kansainvälisten sopimusten periaatteita vastaan ja loukkaa työntekijöiden perusoikeuksia, Eloranta sanoo.
Työtaisteluoikeutta halutaan rajoittaa lisäksi tukilakkojen ja poliittisten lakkojen osalta. Ilman isomman ja vahvemman ammattiliiton tukilakkoa monet matalapalkkaisten ja hajanaisesti järjestäytyneiden alojen työntekijät jäävät helposti vaatimuksissaan pelkästään työnantajan tahdon armoille.
– Poliittisten lakkojen osalta vaikuttaa siltä, että hallitus valmistautuu jo etukäteen protesteihin, joita työntekijöitä kurittava leikkauspolitiikka aiheuttaa. Se ei ole työtaistelutoimi, vaan ilmaisu- ja mielipiteenvapauden käyttämistä. Mielipiteenvapauden rajoittaminen ei kuulu länsimaiseen eikä varsinkaan suomalaiseen oikeusvaltioon.
PAM: Pienipalkkaisten kimppuun käydään kaikin tavoin
– Hallitusohjelma on odottamattoman röyhkeä. Hallitusta muodostavat puolueet käyvät pienipalkkaisten kimppuun monin tavoin samalla, kun ne levittävät veronkevennyksinä rahaa kaikille, Palvelualojen ammattilitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo PAMin tiedotteessa.
Rönni-Sallinen arvostelee kovin sanoin asumistuen leikkauksia, koska ne estävät työn perässä muuttamisen kasvukeskuksiin.
Myös irtisanomissuojan heikennykset saavat arvostelua.
– Esimerkiksi yksi myöhästyminen voi olla asiallinen syy, mutta painava se ei ole. Käytännössä irtisanominen olisikin tämän esityksen toteutuessa lähes aina laillinen. Tässä ollaan lähellä mielivaltaa ja kaukana turvallisesta työelämästä.
Myös PAM kiinnittää huomionsa lakko-oikeuksein rajoittamiseen. Sen mukaan hallitusneuvottelijat ovat linjanneet myös rajaavansa poliittisia ja tukilakkoja eli laajentavansa laittomaksi katsottavien lakkojen joukkoa, korottavansa lakkosakkojen määrää merkittävästi ja luovansa uuden 200 euron sakon laittomaan lakkoon osallistuvalle.
– Pidän tätä pelottavana kehityksenä demokratian kannalta, Rönni-Sällinen sanoo.
STTK: Tyrmäämme lakkorajoitukset
Toimihenkilöliitto STTK:n mielestä hallitusohjelma sisältää erittäin ongelmallisia kirjauksia ammatilliseen järjestäytymisvapauteen ja työtaisteluoikeuteen liittyen.
– Tyrmäämme rajoitukset, sillä ne uhkaavat sopimusjärjestelmää ja kollektiivista neuvotteluoikeutta. Suomessa työtaisteluoikeudella on vahva sääntelyyn perustuva asema, lakkoja on maltillisesti ja ammatillinen järjestäytymisvapaus keskeinen perusoikeus. Erityisen törkeää on se, että hallitus käy yksittäisen työntekijän kimppuun haluamalla sakottaa osallistumisesta työtaisteluun. Sen sijaan hallitus ei millään tavoin vastuuta yrityksiä toimista, jotka lakkoja tai ulosmarsseja aiheuttavat, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.
Palolan mukaan on hävytöntä, että samanaikaisesti halutaan heikentää irtisanomissuojaa ja työttömyysturvaa.
– Hallitus rankaisee työttömyydestä, pallottelee työtöntä luukulta toiselle ja pakottaa hänet turvautumaan enenevässä määrin asumis- tai toimeentulotukeen. Työttömyysjakson lyheneminen ei tuo säästöjä, jos uudet työsuhteet ovat heikosti palkattuja ja työntekijän kannalta epätyydyttäviä. Voi käydä niinkin, että työttömyysjaksot lisääntyvät.