Hallitus näyttää puuttuvan Etelä-Savon ja Lapin hyvinvointialueille myönnettyyn erillisrahoitukseen, jonka turvin ylläpidetään Savonlinnan ja Kemin Länsi-Pohjan keskussairaaloita.
Asiasta on kirjattu hallitusohjelman liitteeseen, jossa arvioidaan sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikutuksia julkiseen talouteen.
Liitteessä todetaan, että kansallisesta sairaaloiden ja päivystysten kokonaisuudesta säädetään vuoden 2024 aikana niin, että pitkät etäisyyden ja kielelliset oikeudet otetaan huomioon.
Ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen ylläpito nykyisissä päivystävissä yksiköissä mahdollistetaan kirjauksen mukaan poikkeusluvin vuoden 2025 loppuun saakka.
Kysymyksiä Savonlinnan ja Kemin sairaalan osalta herättää liitteeseen kirjattu vuoden 2025 määräaika sekä maininta, jonka mukaan hyvinvointialueet rahoittavat sairaaloiden ja päivystysten toiminnan ilman erilliskorvausta.
Savonlinna ja Kemi saivat pysyvän rahoituksen viime hallituskaudella
Sekä Etelä-Savon että Lapin hyvinvointialueella toimii kaksi ympärivuorokautista päivystystä sairaaloiden yhteydessä.
Molemmille hyvinvointialueille myönnettiin viime hallituskaudella erillisrahoitus näiden päivystysten ylläpitämiseksi.
Samalla laista poistettiin sinne aiemmin kirjattu kymmenen vuoden määräaika, eli alueilla toimivien yhteispäivystysten ylläpito muutettiin pysyväksi.
Onko hallitus nyt poistamassa vuoden 2025 loppuun mennessä hyvinvointialueille juuri myönnettyä pysyvää erillisrahoitusta?
Sote-ryhmässä ollut Kaisa Juuso: ”Erilliskorvauksia ei tulla enää myöntämään”
Hallitusneuvotteluiden sote-ryhmässä mukana ollut perussuomalaisten lappilainen kansanedustaja Kaisa Juuso sanoo, ettei hallitus ole lopettamassa Kemin ja Savonlinnan sairaaloita.
Erilliskorvauksista kuitenkin luovutaan.
– Sairaaloiden työnjakoa tullaan hallituskauden aikana kehittämään ministeriön ohjauksessa ja tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yhteistoiminta-alueiden kanssa, eikä erilliskorvauksia tulla enää myöntämään.
Juuson mukaan Kemin Länsi-Pohjan ja Savonlinnan sairaaloille edellisen hallituksen myöntämä yhteensä yhdeksän miljoonan erilliskorvaus on kokonaisuudessa niin pieni, ettei se ratkaise sairaaloiden tulevaisuutta.
Juuson mielestä tärkeintä on panostaa hyvinvointialueiden väliseen yhteistyöhön, jotta molemmat sairaalat säilyvät elinvoimaisina.
Kulmuni näkee suorana leikkauksena
Keskustan Lapin vaalipiirin kansanedustaja Katri Kulmunin mielestä kyseessä on suora leikkaus Etelä-Savoon ja Lappiin.
– Muutenkin vaikuttaa siltä, että soteen kohdistuu aivan hillittömän leikkaukset niin hyvinvointialueille kuin valtion toimesta. Tämä vaalilupaus ainakin meni tuusannuuskaksi, koska ainakin perussuomalaiset lupasivat ettei sotesta leikata, Kulmuni sanoo.
Myös SDP:n eteläsavolainen kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen on kirjauksesta huolissaan.
– Kuulostaa siltä, että tuolla pyritään kumoamaan edellisellä kaudella tehty erillislainsäädäntö, jolla on annettu Savonlinnalle ja Kemille mahdollisuus sairaaloiden ylläpitämiseen.
Mikkosen mukaan kirjaus vaatii lisäselvityksiä.
– Etelä-Savon hyvinvointialueen potilaat eivät mahtuisi kaikki pelkän Mikkelin tai Savonlinnan sairaalaan. Alueella tarvitaan kaksi ympärivuorokautisesti päivystävää sairaalaa, Mikkonen sanoo.
Hän huomauttaa, että Etelä-Savon hyvinvointialueen tämän vuoden budjetti on noin 40 miljoonaa alijäämäinen. Jos erilliskorvaus poistetaan, hyvinvointialueen on Mikkosen mukaan otettava kantaa siihen, ylläpidetäänkö kahta sairaalaa.
– Ja mikä on muiden alueen sote-asemien kohtalo? Se luo alueen sisäistä vastakkainasettelua, jos sairaalayksiköt ja muut sotepisteet kilpailevat olemassaolostaan.
Etelä-Savossa huoli heräsi, mutta omiin perusteluihin luotetaan
Myös Etelä-Savon hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälässä kirjaus herättää huolta. Jos Savonlinnan sairaala pitäisi lakkauttaa, olisi se hänen mukaansa valtava isku Etelä-Savon hyvinvointialueelle.
– En itse usko sellaiseen ratkaisuun. Minun on ainakin hirveän hankala nähdä, että Savonlinnassa ei olisi ympärivuorokautista päivystystä tukemassa väestön tarpeita pitkillä etäisyyksillä.
Savonlinnan sairaalan päivystyksen erilliskorvaukseen on Seppälän mielestä hyvin vahvat perusteet muun muassa etäisyyksien vuoksi.
Lapissa ollaan kirjauksen vuoksi varuillaan
Lapin maakuntajohtaja ja keskustan varakansanedustaja Mika Riipi tulkitsee hallitusohjelmaa siten, että aluevaltuuston rooli korostuu Länsi-Pohjan sairaalan tulevaisuuden linjaamisessa.
– Hallituksen tavoitteena on purkaa sääntelyä pitemmällä aikavälillä niin, että hyvinvointialueelle jäisi entistä vapaammat kädet päättää palvelurakenteestaan, Riipi tulkitsee.
Riipin mukaan hallitusohjelmassa ei sinänsä ole uhkaa kahden sairaalan mallille, ainakaan heti. Jos Lapin hyvinvointialueen rahoitus kiristyy, kahden sairaalan malli voi nousta esiin.
– Se on sitten yksistään aluevaltuuston sylissä, hän sanoo.
Pitäisikö Kemissä siis olla huolissaan sairaalan tulevaisuudesta?
– Ei huolissaan, mutta varuillaan. Tässä korostuu edelleen vahvasti alueellisen päätöksenteon merkitys. Länskan aseman säilyttäminen tai kehittäminen on Lapin hyvinvointialueen sisäistä kehittämistä, ja siellä pitää olla vahvasti matkassa, Riipi sanoo.
Lapin hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela kommentoi erilliskorvauksen mahdollista poistumista lyhyesti.
– Kyllähän Länsi-Pohjan keskussairaala ja päivystys jää senkin jälkeen, mutta missä laajuudessa.
Voit keskustella aiheesta 18.6. klo 23.00 saakka.