Pelastuslaitoksilla seurataan tiivisti, millaisella vauhdilla metsäpaloindeksit kohoavat. Indeksit ovat nousseet kesäkuussa päivä päivältä.
Mahdollisia maastopalon alkuja seurataan monin keinoin. Ihmisten tekemät savu- ja hajuhavainnot ovat tärkeitä. Avuksi on tullut myös uudenlaista tekniikkaa.
Laajat alueet yhdellä kertaa
Satelliittien avulla tehtävän valvonnan tarkoituksena on löytää maastopalot ennen kuin ne leviävät laajemmalle. Suomessa apuna käytetään napojen kautta kulkevia sääsatelliitteja, jotka näkevät maan muutamia kertoja päivässä.
Tällä hetkellä palojen valvontaan liittyvät sääsatelliittitiedot vastaanotetaan ja prosessoidaan Sodankylässä. Ohjelmiston algoritmi etsii riittävän voimakkaita lämpötilapoikkeamia.
Satelliittien avulla tehtävän maastopalovalvonnan kehitys alkoi Suomessa 1990-luvulla Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimesta.
Palojen satelliittivalvonnasta on apua erityisesti harvaan asutuilla alueilla, kun havaintoja on mahdollista saada satelliitista nopeasti laajalta alueelta, kertoo päivystävä palomestari Ari-Pekka Luomala Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.
– Erityisesti sellaisista paikoista, jotka ovat kaukana, jossain tiettömän tien päässä, paikassa jossa ihmisiä ei liiku, havainnot paloista tulevat muuta kautta, Luomala sanoo.
Satelliitit ovat tukena metsäpalojen tarkkailussa. Ne eivät kuitenkaan poista keväisin alkavien palolentojen tarvetta.
Havaintoja myös lentokoneista
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto järjestää metsäpalojen lentotähystyksen koko Suomessa. Toteuttajina toimivat paikalliset ilmailukerhot.
Vuonna 2022 eri puolilla maata lennettiin noin 400 lentoa ja palohavaintoja tehtiin noin 100. Vuonna 2021 lennettiin lähes 900 lentoa ja tehtiin yli 230 palohavaintoa.
Myös droonien käyttö maastopalojen tarkkailussa on lisääntynyt.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 21.6. klo 23:een saakka.