Uuden liikenneministerin Itärata-lyttäys hämmästyttää Itä-Suomessa – kommentin syyksi epäillään kokemattomuutta

Juuri liikenne- ja viestintäministerinä aloittanut Lulu Ranne (ps.) kyseenalaisti uuden ratahankkeen Ylen haastattelussa.

Keskellä Lulu Ranne, oikealla Markus Hirvonen, vasemmalla Paula Aikio-Tallgren
Savon yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren (vas.) ja Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen (oik.) ihmettelevät liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) näkemystä Itäradasta. Kuva: Lucas Holm / Yle
  • Marianne Mattila

Itä-Suomessa on ihmetelty liikenne- ja viestintäministerinä aloittavan Lulu Ranteen (ps.) kommentteja Itäradasta. Ranne totesi maanantaina Ylen haastattelussa, ”ettei Itäradassa ole mitään järkeä”.

Perussuomalaisten Lulu Ranne aloittaa uutena liikenne- ja viestintäministerinä
Kuuntele Lulu Ranteen koko haastattelu Radio Suomen Hämeen aamussa.

Itärata tarkoittaa uuden rataosuuden rakentamista Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan. Nyt rata kulkee Lahden kautta. Itärataan liittyy myös Lentorata, joka on 30 kilometrin pituinen ratayhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan yrittäjäjärjestöt painottavat Itäradan tärkeyttä. Hyvät liikenneyhteydet vaikuttavat suoraan alueen kehittymiseen.

– Ministerin kannattaisi ensin tunnistaa tosiasiat, toteaa Ylen pyytämässä vastakommentissa Pohjois-Karjalan yrittäjien Merja Blomberg.

Junarata ja puunlastauspaikka.
Puut odottavat lastausta Lapinlahden rautatieasemalla. Kuva: Anne-Pauliina Rytkönen / Yle

Itä-Suomen talouteen vaikuttaa vahvasti idänkaupan loppuminen. Sitä ei käydä todennäköisesti pitkään aikaan, Blomberg toteaa. Tästä syystä Itäradan merkitys nousee erittäin tärkeäksi.

– Se on tärkeä ihmisten liikkumisen kannalta, mutta vähintään yhtä tärkeä teollisuuden tarpeiden kannalta. Teollisuus tarvitsee tehokkaan raideliikenteen tuekseen, hän sanoo.

Savon yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren arvioi, että ministerin mielipiteeseen voi suhtautua tässä vaiheessa rauhallisesti.

– Ehkä kyse on tuoreen ministerin kokemattomuudesta Itä-Suomen asioihin, Aikio-Tallgren sanoo.

Hän aikoo kuitenkin seurata Itärataan liittyviä toimenpiteitä tavallista tarkemmin.

– Epätavallista kuitenkin on, että hallitusohjelmaan tehtyä kirjausta investoinneista vesitetään ministerin suulla ennen kuin hallitus on edes aloittanut toimintaansa, Aikio-Tallgren sanoo.

Kuopion ratapiha ja asemarakennuksia.
Remontissa olevan Kuopion ratapihan uusi laituri otettiin käyttöön kesäkuun alussa. Kuva: Varpu Mäntymäki / Yle

Kaikkiaan Aikio-Tallgren uskoo muuttuneen maailmantilanteen vaikuttavan uuden hallituksen suhtautumiseen Itä-Suomen asioihin.

– Voimme hyvällä syyllä odottaa tulevissa lisäbudjeteissa panostuksia alueelle.

Satsaukset ratoihin vaikuttavat myös Itärataan

Pohjois-Savon maakuntajohtajan sijainen Satu Vehreävesa sanoo Savon- ja Karjalanratojen olevan teknisesti täysin vanhentuneita.

– Korjausvelka on seurausta pitkään jatkuneesta investoimattomuudesta. Tämän takia liikenteessä on runsaasti muun muassa häiriöitä, Vehreävesa sanoo.

Hän painottaa vielä, että ratojen välttämättömät parantamis- ja kehittämistoimet on toteutettava 2020-luvulla eli aikana, jolloin Itärataa suunnitellaan.

Joensuun rautatieaseman uusi ylikulkusilta.
Joensuun rautatieasemalle rakennettiin elokuussa 2022 uusi ylikulkusilta. Kuva: Lucas Holm / Yle

Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen uskoo Itäradan valmistelun jatkuvan normaalisti.

– Yksittäisellä kommentilla tuskin on vaikutusta tähän, Hirvonen sanoo.

Hirvosen mielestä Itäradan hyötyjä on tuotu hyvin esille hankkeen valmisteluvaiheessa.

– Kommentista tuli mieleen epäily, että ministerillä ei olisi kaikki perustiedot hankkeesta tiedossa, hän sanoo.

Hallitusohjelmassa luvatut satsaukset Savonradan nopeuttamiseen ja perusparannuksiin sekä Karjalanradan kehittämiseen ovat Hirvosen mukaan tervetulleita.

Itärata-hankeyhtiön toimitusjohtaja Petteri Portaankorva korostaa, kuinka kaikki rataosuuksilla tehtävät parannustyöt hyödyttävät Itärata-hankkeen tavoitteita

– Nämä eivät ole joko tai -ratkaisuja, pikemminkin sekä että. Eli tehdään uutta raideyhteyttä ja kehitetään nykyisiä vastaamaan tulevaisuuden haasteita, Portaankorva sanoo.

Kuopion rautatieasema. Junarata.
Juna lähdössä Kuopiosta kohti etelää. Kuva: Anne-Pauliina Rytkönen / Yle

Portaankorva kertoo hämmästyneensä ministeri Ranteen kommentista, koska hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan Itärata-hankeyhtiön toiminta jatkuu.

Parhaillaan yhtiössä laaditaan selvitystä siitä, missä Itärata Helsingin, Porvoon ja Kouvolan välillä kulkee.

Mitä ajatuksia Itärata herättää? Voit keskustella aiheesta 21.6. klo 23:een saakka.