Ravintola-alalla on ollut työvoimapula jo pitkään. Osaajapula syveni koronapandemian aikana, kun alan ammattilaiset vaihtoivat alaa. Miksi ala ei houkuttele tekijöitä?
– Palkka, työajat, työolosuhteet. Tämä on sellainen ala, että pitää olla vähän hullu, että täällä tykkää olla, summaa vaasalainen Outi Peltoniemi.
Peltoniemi on ollut ravintola-alalla vuodesta 2006. Työtehtävinä ovat ”kaikki mitä ravintolassa voi tehdä”. Työvoiman puute on näkynyt ravintolan arjessa ja hakijoiden määrässä.
Alan tehtäviin hakeutuu paljon nuoria, joilla ei ole koulutusta alalle, tai jotka ovat juuri aloittaneet alan opinnot. Palvelualojen ammattiliiton sopimusasiantuntija Sirpa Moilanen ymmärtää, miksi ala ei ole enää yhtä vetovoimainen kuin aiemmin.
– Ensimmäisenä työpaikkana ravintola-ala voi olla karu kokemus. Vastassa voi olla henkisesti ja fyysisesti raskas työ, jossa ei ehdi pitämään taukoja, Moilanen kertoo luottamushenkilöiltä ja liiton jäseniltä saaduista kommenteista.
Kesällä ravintolassa on kuuma, mikä lisää rasitusta. Suuri ongelma on myös, ettei työtehtäviin ehditä perehdyttämään tarpeeksi kattavasti. Siksi kesälläkin halutuimpia ovat työtehtävät, joissa pärjää lyhyemmällä perehdytyksellä, kuten terassiapulaisen tehtävissä ja pikaruokaravintoloissa, Moilanen kertoo.
Myös vaasalainen Peltoniemi tunnistaa perehdyttämisen puutteen.
– Monessa paikassa haluttaisiin suoraan tehokas tekijä, joka osaa yhtäkkiä kaiken ja tietää kuinka talossa on aina asiat tehty.
Työntekijöillä olisi varaa mistä valita
Peltoniemen arvelee, että ainakin Vaasan seudulla töitä riittäisi, jos niitä haluaa tehdä.
– Se on sitten eri asia, minkälaista paikkaa etsii ja kuinka paljon työtunteja haluaisi tehdä. Kesällä ja pikkujouluna on paljon töitä, ja hetken päästä ei enää olekaan. Silloin kun muut ovat lomalla ja juhlii, me olemme töissä.
Peltoniemi ymmärtää, miksi alalle ei haluta jäädä. Monet alan opiskelijat huomaavat työharjoittelun kautta mitä ala oikeasti on.
– Eihän tämä mitenkään helppoa ole. Monesti työkavereiden kanssa olemme nauraneet, että kaikki fiksut ihmiset ovat tulleet koronan aikana järkiinsä ja vaihtaneet alaa, Peltoniemi naurahtaa.
Sopimusasiantuntija Moilanen arvioi, että koronapandemian myötä myös pelko töiden menettämisestä on kasvanut.
– Ennen ajateltiin, että ravintola-alalla on aina työtä ja työ on pysyvää. Nyt monilla ravintoloilla ei ole mahdollisuutta tarjota kokoaikaista työtä.
Alan kulttuuri on parantunut
Sekä Peltoniemin että Moilanen alleviivaavat että toisinaan työpaikkojen seasta löytyy myös helmiä. On paikkoja, joissa perehdytykset hoidetaan mallikkaasti, ja työkulttuuri on muuttunut parempaan päin, Peltoniemi pohtii.
– Aikaisemmin vanhemmilla esimiesasemassa olevilla keittiöalan ihmisillä on ollut asenne, että keittiö määrää ja piiat juoksee. Sellaista en ole enää huomannut, Peltoniemi kertoo
Myös seksuaalista häirintää esille tuoneella Me too -kampanjalla on ollut vaikutus alan työkulttuuriin.
– Me too -kampanjan aikana keskusteluihin nousi, kuinka asiakaspalvelijaa voi kohdella. Pitkään alalla olleet voivat kertoa, että ennen asiakas on voinut läpsäyttää tai ottaa kontaktia, mutta nyt se on muuttunut, sopimusasiantuntija Sirpa Moilanen kertoo.
Baronan kasvujohtaja Johanna Wegelius kommentoi Ylelle alan kesätyötilannetta. Kesätyöpaikat on täytetty jo varhain, ja tänäkin kesänä palvelualoilla on uusia nuoria työntekijöitä. Wegeliuksen mukaan alalla on töitä kaikenlaisille tekijöille.
– Meillä on uusi sukupolvi, joka haluaa tehdä töitä omaehtoisesti, ja nauttii siitä, että voi tehdä töitä, jotta voi elää unelmiaan. Ala ja työelämä muuttuvat sen mukana.
Suuri osa kesätyöhakijoista on nuoria ja tämän kesän työt voivat olla ensimmäisiä työkokemuksia. Wegelius vetoaa ravintoloiden asiakkaisiin.
– Otetaan nuoret hyvin vastaan ja annetaan kaikille mahdollisuus onnistua.
Tarvittaisiin korkeammat palkat ja enemmän asiakkaita
Sopimusasiantuntija Sirpa Moilanen haluaisi, ettei aina maksettaisi pienintä mahdollista palkkaa. Vaasalainen Peltoniemi puolestaan toivoo, että ihmiset käyttäisivät ravintolapalveluita.
– Se vaatisi ihmisten ajatuksen muutosta. Jos olisi enemmän käyttäjiä, pystyttäisiin maksamaan enemmän palkkaa ja tarjoamaan kokoaikaisia töitä. Saataisiin ongelmakohtia tätä kautta korjattua.
Moilanen kertoo, että tutkimustulokset kertovat suomalaisten vähentäneen ylellisyyksiä kuten ravintolakäyntejä, kun jostain on jouduttu säästämään. Alan kustannukset ovat korkeat, mikä näkyy hinnoissa. Loputtomiin hintoja ei voi kuitenkaan nostaa, Moilanen pohtii.
– Eihän kukaan kävisi ravintoloissa, jos sähkön hinta laitetaan ruoan hintaan.
Baronan kasvujohtaja Johanna Wegelius kokee keskustelun ravintola-alan palkkauksesta tärkeäksi, mutta ratkaisut siihen eivät ole yksiselitteiset.
– Me työnantajana haluaisimme nostaa palkkoja, mutta ymmärrämme, että se on monille ravintoloille haastavaa esimerkiksi kannattavuuden vuoksi.
Ravintola-alalla palkka määräytyy pitkälti kokemusvuosien mukaan.
– Moni rekrytoimamme uusi alalle tuleva on pääosin tyytyväinen palkkaan, mutta monen kokeneemman mielestä TES-taulukkopalkat eivät nouse suhteessa kokemukseen riittävästi. Moni ravintoloitsija maksaakin mahdollisuuksiensa mukaan erilaisia sopimuspalkkoja tai perustaa etuohjelmia, Wegelius kertoo.
Wegeliuksen mielestä erityisesti alan ilta- ja viikonloppulisiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
– Keskustelimme palkkauksen riittävyydestä ravintola-alan podcastissamme Samasta vai erikseen? Maran toimitusjohtajan Timo Lapin kanssa. Lappi toi esiin, että koronan jälkeen ravintola-alan palkat ovat nousseet merkittävästi ja EK:n tilastojen mukaan ala oli kolmen eniten palkkoja nostaneen alan joukossa.
Mara on lyhenne Matkailu- ja ravintolapalveluista. EK on Elinkeinoelämän keskusliitto.
Paluu ravintola-alalle?
Matkailu- ja ravintola-alan koulutuksiin hakeutuu edelleen runsaasti opiskelijoita, mutta alalle kouluttautuneista alle 80 prosenttia jää alan tehtäviin. Pamin sopimusasiantuntija Sirpa Moilanen arvioi, että paremmat palkat, lisät ja työajat vetävät muualle töihin.
– Ravintola-alan rakkaudesta lajiin asenne on hävinnyt, koska töissä on niin kiire.
Scandic-hotellien alueellinen pääluottamusmies Mats Eriksson kuitenkin kertoo, että alan vetovoima on lisääntynyt, mutta työntekijät valikoivat yhä enemmän, mihin haluavat mennä töihin.
Palkka vaikuttaa työnhaussa paljon, mutta ei ole suurin tekijä. Sen lisäksi työnhakijat etsivät työtä, jonka arvomaailma kohtaa omien arvojen kanssa, Eriksson kertoo
– Yhä useammat haluavat työyhteisöön, joka kuvastaa omaa arvomaailmaa ja jossa on samankaltaisia ihmisiä töissä.
Onko tähän muutokseen reagoitu ravintola-alalla?
– On ja ei. On yrityksiä jotka panostavat työssä viihtyvyyteen, ja sitten on yrityksiä, jotka ovat ihan erilaisella liikeidealla tai tavalla liiketoiminnassa mukana.
Eriksson summaa, että yhä enemmän ajatellaan henkilökuntaa voimavarana.
– Työviihtyvyyteen ja työyhteisön yhteenkuulumiseen halutaan panostaa. Yhä enemmän mietitään arvomaailmaa työnteossa, koska se näkyy myös asiakaspalvelussa.
Juttua muokattu 10.7. klo 11.50. Poistettu haastatellun Outi Peltoniemen tarkka työpaikka.