Alvojärven rantametsiköiden suojelu korvaa Kytölän uuden asuinalueen rakentamisesta luonnolle aiheutettua haittaa Lahdessa.
Lahdessa kokeiltiin jo pari vuotta sitten – ensimmäisenä kaupunkina Suomessa – miten ekologinen kompensaatio voidaan ottaa mukaan kaupunkien ja kuntien maankäytön suunnitteluun.
Suojeltu alue on suurempi ja vanhempaa metsää, joten se kompensoi moninkertaisesti haitan, joka syntyi, kun omakotitalojen tieltä kaadettiin metsää. Silti se ei ole aivan kaikkien kompensaation oppien mukainen.
Lahdessa kompensaatio tapahtui kaukana Kytölän alueesta eikä ajallisesti samaan aikaan. Alue olisi ehkä jätetty rakentamisen ulkopuolelle muutenkin. Eikä siellä tehdä luonnon ennallistamistoimia, joilla luonnon monimuotoisuutta voidaan lisätä.
Lahdessa ei ole poliittista päätöstä, että ekologista kompensaatiota jatkettaisiin kaavoituksessa. Se on kuitenkin mukana kaupunkisuunnittelussa.
– Se pitää leipoa jo hyvissä ajoin mukaan kaavoitukseen. Rakentamiseen saadaan sitä kautta enemmän hyväksyntää, sanoo Lahden kaupungin yleiskaavoittaja Sanna Suokas.
Lahden tuoreessa yleiskaavassa on osoitettu joitakin kohteita, joita voitaisiin käyttää ekologiseen kompensaatioon.
Lisäksi yleiskaavassa jätetään jo arvokkaimmat alueet, kuten luonnonsuojelualueet ja virkistysalueet rakentamisen ulkopuolelle. Suomessa on myös paljon lajeja, jotka on laissa suojeltu, tunnetuimpana varmasti liito-orava.
Myös Jyväskylässä on käynnissä oleva asemakaavahanke, jossa on laskettu luontoarvojen menetyksiä ja tutkittu menetyksiä luonnolle. Helsingissäkin on puhuttu kompensaatiopankin perustamisesta.
– Suosittelen rohkeasti pilotoimaan. Jonain päivänä se on meilläkin pakollista luontokadon torjunnassa, Suokas sanoo.
Pilaaja maksaa
Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio on nyt myös osa luonnonsuojelulakia, joka tuli voimaan kesäkuun alussa.
Alunperin kompensaatiosta kaavailtiin lakiin velvoittavaa. Lopullisessa versiossa kompensaatio on vapaaehtoista.
Se tuo pilaaja maksaa -periaatteen luontokadon hillitsemiseen. Luontoarvojen heikennyksen aiheuttaja voi hyvittää toiminnastaan luontotyypille tai eliölajin elinympäristölle aiheutuvan heikennyksen. Hyvitys tehdään joko tuottamalla luonnonarvoja tai suojeluhyvityksellä.
Kyseessä on edellisen hallituksen lähes kaatanut lakihanke, jossa keskusta ja vihreät ajautuivat tukkanuottasille. Tämän seurauksena laista jäi pois joitain kohtia, kuten moni metsiä koskeva viittaus. Silti ympäristöjärjestö antaa uudelle laille arvosanaksi yhdeksän.
– Ehkä vallankumouksellisin on ekologisen kompensaation tulo Suomen lainsäädäntöön, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.
Suomi suunnannäyttäjänä
Monessa maassa, myös Suomessa, käytössä olevien ilmastokompensaatioiden markkinat ja säännöt ovat villejä. Luontopuolen kompensaatiot saattavat nyt edetä eri tavalla, kun ne on lakiin kirjoitettu.
– Jos sille saadaan järkevät pelisäännöt, se ei ehkä levähdä kuten hiilikompensaatiolle on käynyt, että kuka vain voi sanoa mitä vain kompensaatioksi. Uskon, että lähtökohdat ovat nyt paremmat, nyt on lakiin taottu pelisäännöt, Veistola sanoo.
Koska kyseessä on uusi instrumentti, kaikki toimet mitä se poikii, ovat tavallaan luonnolle plussaa.
Vaikka laki tuli jo voimaan, kompensaatioiden sääntöjä tarkennetaan luonnonsuojeluasetuksella. Se tullee voimaan myöhemmin syksyllä. Pääperiaatteet ovat selvät: pitää joko hyvittää luonnolle aiheutettu haitta ennallistamisella tai suojelulla. Kompensaation on tuotava myös jotain lisähyötyä luonnolle, luontotyypeille tai lajeille.
– Jos vain yhden hehtaarin lahmoaa ja toisen suojelee, niin siinä ei vielä luonto voita, Veistola sanoo.
Veistola pitää ekologista kompensaatiota nimenomaan kansainvälisesti kiinnostavana suunnannäyttäjänä ja esimerkkinä.
– On mahdollisuus saada se raiteille, uskottavat markkinat ja käytännöt.
Kuuntele Yle Areenasta:
