Todistuksella tai pääsykokeella yliopistoon päässeiden välillä on selviä eroja kokemuksissa opintojen etenemisestä, opiskelukyvystä ja hyvinvoinnista.
Todistuksella valitut arvioivat opiskelutaitonsa selvästi heikommiksi kuin pääsykokeella valitut. He myös kärsivät suhteellisesti enemmän motivaatio- ja asenneongelmista ja harkitsevat useammin opintojensa keskeyttämistä.
Erot nousevat esiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen ja Työn ja talouden tutkimus Laboren Todistusvalintahankkeen loppuraportissa.
Laajaan todistusvalintaan siirryttiin vuoden 2020 uudistuksessa. Ylioppilastodistuksen arvosanoilla valitaan yli puolet yliopistojen uusista opiskelijoista.
Nuori ikä ei yksin selitä keskeyttämisaikeita
Opintojen keskeyttämistä harkitsee raportin mukaan melko harva. Todistuksella valituista näin tekee kuitenkin selvästi suurempi osa kuin muista. Muulla tavoin valitut ovat pääosin pääsykokeella sisään päässeitä.
Suuren osan erosta selittää todistusarvosanojen perusteella sisään päässeiden ikä. Uudistus nosti nuorimpien, 19-vuotiaiden osuutta hyväksytyistä ja paikan vastaanottaneista hakijoista.
Ikä ja muut taustatekijät eivät kuitenkaan selitä eroa täysin, vaan todistusvalinnalla on tilastoissa yhteys keskeyttämisen harkitsemiseen, raportissa todetaan.
Paineita todistuspaikan vastaanottamiseen
Aalto-yliopistossa kauppatieteitä opiskeleva Tua Halen arvioi, että todistuksella valituilla on vähemmän tietoa alasta, eikä valinta välttämättä osu nappiin.
Halen sai paikan Aallosta syksyllä 2020 erityisten saavutusten perusteella. Kesken ensimmäistä lukukautta hän lähti välivuodelle. Syynä ei ollut opiskelumotivaation puute, vaan hänet valittiin tuolloin Lukiolaisten liiton varapuheenjohtajaksi.
Halen kokee, että välivuoden aikana karttui taitoja, kuten itsensä johtamista, joista on ollut hyötyä myös opiskelussa.
Kauppatieteet on suosittu ala, koska koulutuksella voi hakeutua moniin tehtäviin. Tämä voi houkuttaa myös omasta alastaan epävarmoja hakijoita.
– Aika moni laittaa kauppiksen vaikka viimeiseksi hakukohteeksi ja päätyy sinne.
Halen sanoo, että hakijat ovat eri tasolla valmistautumisessa opintoihin.
– Esimerkiksi kauppiksessa pääsykoemateriaaleja lukeneet ovat tietyllä tavalla etulyöntiasemassa, kun aletaan käydä peruskursseja läpi.
Opiskelijavalintauudistus vähensi välivuosia. Aiempaa isompi määrä opiskelijoita kuitenkin hakee uutta opiskelupaikkaa seuraavana vuonna.
Motivaation puute takkuaa opintoja
Raportin mukaan noin joka neljäs vuosina 2020–2022 opintonsa yliopistossa aloittaneista ilmoitti opintojen edenneen suunnitellusti.
Suurimmaksi hidasteeksi vastaajat kokivat uupumuksen, josta yli kolmannes ilmoitti kärsivänsä.
Todistuksella valittuja uupumus vaivasi hieman vähemmän. Raportin mukaan heillä on myös suurempi suhteellinen todennäköisyys parempaan mielen hyvinvointiin.
Toiseksi eniten opintoja jarruttivat raportin mukaan omat asenteet ja motivaatio.
Kolmanneksi tärkein syy oli etäopetus tai muut poikkeusjärjestelyt koronaviruspandemian aikana.
Todistusvalinnan kautta kouluun päässeet ilmoittivat muita useammin, että motivaation puute ja etäopetus hidastavat opiskelua. Raportin mukaan myös näillä tekijöillä on yhteys ikään.
Muulla tavoin valittujen opintojen etenemistä taas hidastavat todennäköisemmin työhön ja toimeentuloon liittyvät asiat sekä perhesyyt. Myös heikko rahatilanne oli heille yleisempi opintojen etenemisen hidaste.
Muulla tavoin valitut ovat keskimäärin vanhempia kuin todistusarvosanoilla paikan saaneet.
Yliopisto-opiskelijoiden vastaukset poimittiin vuoden 2022 Opiskelijabarometrista. Opintojen hidastumiselle oli kyselyssä lueteltuna noin 30 väittämää.
Todistuksella valittujen opiskelutaidot heikommat
Opiskelutaidoissa oli raportin mukaan selvä ja osittain odotettukin ero. Todistuksella valitut kokivat omat opiskelutaitonsa selvästi muulla tavoin valittuja heikommiksi.
Iällä on vahva yhteys opiskelutaitoihin, ja nuorempi ikä selitti osan erosta, mutta ei kokonaan.
Valintakokeen kautta opiskelemaan päätyneet ovat tyytyväisempiä opintoihinsa ja niissä etenemiseen.
Ohjausta tarvitaan lisää
Todistuksella valitaan jatkossakin tietty osa opiskelijoita. Raportti korostaa, että nyt pitäisi kiinnittää huomiota eri valintatapojen sijasta niiden lieveilmiöihin.
– Esimerkiksi todistusvalinnalla valittujen suhteellisesti yleisempään opintojen keskeyttämiseen tai alan vaihtamiseen pitäisi yrittää vaikuttaa oppiaineiden ja koulutusohjelmien viestinnällä sekä ohjauksella toisella asteella ja opintojen nivelvaiheessa, raportissa todetaan.
Tua Halen sanoo, että hänelle oli paljon hyötyä siitä, kun opiskelijat kävivät lukiossa esittelemässä eri alojen opiskelua.
– Jokainen ala voisi myös suositella yhtä teosta tai muutamaakin, mistä saisi ennakkokäsitystä siitä, minkätyyppisiä tekstejä luetaan opintojen aikana.
Raportissa esitetään myös, että yliopisto-opinnoissa tarvittavia opiskelutaitoja pitäisi voida oppia muuallakin kuin pääsykokeisiin valmentavilla maksullisilla kursseilla – jos ei jo toisella asteella, niin viimeistään yliopisto-opintojen alussa.
Korkeat valintapisteet ennustavat opintomenestystä
Korkeat pisteet todistusvalinnassa ja pääsykokeissa ennustavat parempia kurssiarvosanoja ja nopeampaa opintojen edistymistä. Käytetyt valintaperusteet vaikuttavat siten pystyvän erottelemaan alalle soveltuvia opiskelijoita, raportissa päätellään.
Raportissa korostetaan, että tulokset perustuvat ensimmäisen vuoden opintoihin, joten niiden pohjalta ei voida saada täydellistä kuvaa siitä, kuinka hyvin valintaperusteet ennustavat valmistumista.
Opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksista on aiemmin julkaistu Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen loppuraportti, jossa mukana olivat myös ammattikorkeakoulut.
Mitä ajatuksia tutkimustulokset herättävät? Voit keskustella aiheesta 12. heinäkuuta klo 23 asti.