Metsämansikka kasvaa Marjaana ja Martti Karhun 1920-luvulla rakennetun talon portaiden juuressa Lappeenrannan Konnunsuolla.
”Älä siitä ota kuvaa. Tuolla niitä on vielä paljon enemmän”, sanoo Marjaana Karhu, ja opastaa peremmälle pihaan.
Luonnonsuojelusta kiinnostunut pariskunta on tehnyt kymmeniä vuosia töitä sen eteen, että pihasta tulisi luonnonmukainen. Kaikki alkoi siitä, että pihapiirin rehevöityneeksi päätyneet alueet raivattiin viikatteella, haravoitiin ja katsottiin mitä pihassa kasvaa.
– Suurin virhe on se, että kun muutetaan, lyödään kaikki nurin, ja sen jälkeen ruvetaan rakentamaan pihaa. Ensin pitää pari vuotta katsoa, mitä sieltä löytyy luonnostaan, sanoo Marjaana Karhu.
Merkitys korostuu kaupungeissa ja taajamissa
Hallitusti hoitamattomilla pihoilla on iso merkitys luonnon monimuotoisuudelle, sillä ne auttavat hyönteisiä ja muita eläimiä. Yksi piha voi tuntua vähäpätöiseltä, mutta Suomessa pelkästään omakotitalojen pihojen yhteenlaskettu pinta-ala on 1 500 neliökilometriä.
Luontopihojen merkitys korostuu erityisesti taajamissa ja kaupungeissa, sanoo biologi Susu Rytteri. Hän on tutkinut Helsingin yliopistossa erityisesti perhosten ekologiaa ja suojelubiologiaa. Nykyään hän on tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa.
– Luontopihoilla on iso vaikutus luonnon monimuotoisuuden kannalta, mutta myös ihmisten oman hyvinvoinnin kannalta, sanoo Rytteri.
Oma piha on Marjaana Karhulle henkilökohtaisesti tärkeä. Pihassa kasvaa nykyään satoja eri kasvilajeja. Kun piha on mahdollisimman monipuolinen, mahdollisimman monet eliöt saavat elää siellä rauhassa.
– Maankäyttö tällä Konnunsuon alueella on ollut rajua. Haluan, että pihani on jonkinlainen luontokompensaatio, sanoo Karhu.
Videolla Marjaana Karhu kertoo, mistä heidän luontopiha sai alkunsa.
Biologi Susu Rytterin arvion mukaan kiinnostus luontopihoihin on lisääntynyt, ja luonnonmukaisuus on nouseva trendi, mutta pihoja voisi jättää enemmän hoitamatta. Nurmikon sijaan tulisi suosia niittyä tai jättää ainakin nurmikko lannoittamatta ja toisinaan leikkaamatta.
– Pitäisi muuttaa ihanteita hyvin hoidetusta pihasta. Nähtäisiin arvo siinä monimuotoisuudessa, toteaa Susu Rytteri Suomen ympäristökeskuksesta.
Luonnollisuus kiinnostaa
Luonnonmukaisuus näkyy vähitellen puutarhasuunnitelmissa. Kotkalainen maisema-arkkitehti Kairi Meos suunnittelee pihoja yksityisille asiakkaille, taloyhtiöille ja yrityksille mutta myös julkisia ulkotiloja.
– Luonnonmukaista osataan arvostaa. Sitä myös toivotaan, jos paikka on valmiiksi jo luonnonkaunis. Paljon perustetaan myös niittyjä ja vähennetään nurmikkoa, sanoo Kairi Meos.
Kaikki eivät arvosta rönsyilevää luontopihaa. Jos naapurin kanssa asiasta on erimielisyyttä, voi luonnollisuutta toteuttaa myös siististi, eikä puutarhanhoitoa tarvitse unohtaa.
– Siirtymää voi tehdä asteittain jättämällä pihaan vain pienen osan rehottamaan tai tehdä pieniä rajattuja niittylaikkuja. Voi myös valita pölyttäjille mieleisiä perennoja. Näin voi toteuttaa luontoystävällisyyttä hienovaraisesti ja huomiota herättämättä, tuumaa Susu Rytteri.
Samaan pihaan mahtuvat myös hyötykasvit, jotka voivat hyötyä luontopihasta.
– Luontopiha voi lisätä hyödyllisten hyönteisten, kuten leppäkerttujen, määrää. Ne syövät kasveille haitallisia ötököitä. Hyönteiset tarjoavat luontaista tuholaistorjuntaa ja pölytyspalvelua, sanoo Susu Rytteri.
Hänen mukaansa ei ole näyttöä siitä, että luontopiha lisäsi haitallisten ötököiden ja eläinten määrää, sillä ne viihtyvät hyvin myös ihmisen muokkaamassa ympäristössä.
Juttua tarkennettu 6.7. klo 11.36. Ukkomansikka vaihdettu metsämansikaksi, ja pihapiiri ei ollutkaan alun perin asumaton, vaan päässyt rehevöitymään.