Puhelimet pois ja koulutarvikkeet käteen – valtaosa Ylen Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että kännyköiden käyttöä pitäisi pystyä rajoittamaan kouluissa nykyistä paremmin.
Kyselyyn vastanneista 85 prosenttia kannatti rajoittamista, 10 prosenttia puolestaan ei.
Puhelimen pois ottaminen edellyttää nykyisin sitä, että puhelinta käytetään ensin häiritsevästi. Jos puhelimen käyttöä rajoitetaan, koulussa on varmistettava, että oppilaalla on mahdollisuus olla yhteydessä huoltajaansa kiireellisissä asioissa.
Puhelimen käytön oppitunneilla voi nykyiselläkin lainsäädännöllä kieltää koulujen omissa järjestyssäännöissä. Joissain paikoissa näin on toimittukin, ja kouluissa on yhteisellä sopimuksella päätetty pitää puhelimet poissa oppituntien ajan.
Niin sanotun kännykkäparkin käyttö perustuu kuitenkin vapaaehtoisuuteen: oppilaan pitää laittaa puhelin sinne itse, ei pakotettuna.
Tarkoituksena on palauttaa rauha ja keskittyminen kouluihin, kun puhelimet eivät olisi tuntien aikana käytössä vapaasti.
Käytännössä kielto tai rajoitus voisi tarkoittaa esimerkiksi puhelinparkkia, jonne kännykät jätettäisiin oppituntien ajaksi. Tai jokainen oppilas laittaisi oman puhelimensa esimerkiksi lukittuun kaappiin koulutunneiksi.
Koko koulupäivän ajaksi puhelimen käyttöä ei kuitenkaan nykyisellään voi kieltää, hallitusneuvos Marjaana Larpa opetus- ja kulttuuriministeriöstä huomauttaa.
Puhelimen käytön rajoittamiseen liittyvät perusoikeudet, jotka kuuluvat aikuisten lailla lapsillekin.
– Oppilaan puhelin kuuluu lapsen omistusoikeuden piiriin. Siihen liittyy myös sananvapauden ja yksityiselämän suojan yksityiskohtia. Rajoittamisessa joudutaan tekemään eri oikeuksien välistä punnintaa, Larpa sanoo.
Nykyinen puhelinkielto joidenkin koulujen järjestyssäännöissä – ja tulevaisuudessa ehkä laissa – voidaan perustella lapsen oikeudella saada opetusta turvallisessa opetusympäristössä. Oikeus tulee perusopetuslaista, Larpa sanoo.
– Välituntien aikana puhelinta kuitenkin voi käyttää.
Puhelimen käytön kieltäminen vaatisi siis täsmällistä lainsäädäntöä.
– Sääntelyn täytyy olla hyvin täsmällistä, tarkkarajaista, välttämätöntä ja suhteellista. Lapsen perusoikeuksia voidaan rajoittaa vain, jos ei löydy vähemmin puuttuvaa keinoa, Larpa muistuttaa.
Huoli puhelimista ylsi hallitusohjelmaan
Kevään vaalipuheissa ja lopulta hallitusneuvotteluissa nousi useaan otteeseen esille huoli peruskoulujen nykyisestä tilasta ja oppimistulosten romahtamisesta.
Ajatus puhelinkiellosta oli esillä esimerkiksi perussuomalaisten koulutuspoliittisissa vaalilinjauksissa. Puolueen mukaan puhelimien pitäisi pysyä repussa koko koulupäivän.
Muilla hallituspuolueilla vastaavaa toivetta ei ollut. Mobiililaitteiden käytöstä peruskouluissa linjattiin kuitenkin hallitusohjelmassa.
– Hallitus vahvistaa opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään ja kouluaikana tapahtuvaan toimintaan. Hallitus tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja näin vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen, hallitusohjelmassa linjataan.
Asiasta on myös tehty kansalaisaloite. Hallitusneuvos Larpan mukaan mahdollinen lakimuutos saataisiin voimaan aikaisintaan ensi vuonna.
Entä miten itse suhtaudut omaan puhelimen käyttöösi? Pystyisitkö olemaan työ- tai opiskelupäivän ajan ilman puhelinta? Vastaa muutamaan kysymykseen ja katso, mitä muut ovat vastanneet.
Ylen Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn vastasi 1 002 henkilöä. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 15–79-vuotiasta väestöä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 8.8. kello 23:een saakka.