Sulkavuoressa keskuspuhdistamon työmaalla on hämärää ja viileä. Käytävillä näkyy työkoneita, asennusta odottavia rautapalkkeja ja putkia, rakennustelineitä ja työmaakontteja. Nurkassa lojuu parhaat päivänsä nähneet työhanskat.
Ajoneuvojen peruutusääniä kuuluu sieltä täältä ja lähestyvän ajoneuvon ääni jyrisee massiivisissa kallioseinämissä.
On perinteinen lomakuukausi, mutta Sulkavuoressa työmaa ei ole hiljentynyt. Jättimäinen keskuspuhdistamon rakennusprojekti on nyt puoliksi valmis.
Tulevaisuudessa Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven jätevedet päätyvät maan alle Sulkavuoren keskuspuhdistamoon.
Maan päällä näkyvät osat, kuten biokaasulaitos ja 60 metriä korkea poistoilmapiippu, ovat vain pieni osa Sulkavuoren puhdistamon kokonaisuutta. Maan alla aukeaa viiden hehtaarin kokoinen jätevesimaailma.
Toimitusjohtaja Timo Heinonen esittelee yhtä puhdistamon ilmastusaltaista. Niissä tapahtuu jäteveden mikrobiologinen puhdistaminen esiselkeytyksen jälkeen.
Jotain puhdistamon mittakaavasta kertoo se, mitä Heinonen kertoo ilmastusaltaan koosta:
– Vettä tässä tulee olemaan 12 metriä. Mittojensa puolesta allas on sellainen, että siihen voisi pudottaa seitsenkerroksisen kerrostalon Tampereen Sammonaukiolta, hän kuvailee.
Työtä on vielä
Louhintatyöt Sulkavuoressa aloitettiin vuonna 2018. Neljä vuotta myöhemmin päästiin aloittamaan varsinainen rakentaminen ja työ on edennyt suunnitellusti.
Heinosen mukaan merkittävä osa betonitöistä saadaan päätökseen ensi kesänä. Rakennustyöt jatkuvat muilta osin vielä senkin jälkeen, kun ensimmäiset jätevedet otetaan vastaan syksyllä 2025.
Kaikki urakat saadaan näillä näkymin päätökseen keväällä 2026.
– Laitoksen käyttöönotto on monimutkainen prosessi ja siinä täytyy huomioida monta asiaa. Loppuvaiheessa työ liittyy paljolti teknisiin asioihin, esimerkiksi automaatioon.
Riittävätkö rahat?
Koko hankkeen rahoitustarve on 346 miljoonaa euroa. Loppusummassa on mukana kaikki puhdistamoon liittyvät investoinnit, kuten siirtoviemärit ja pumppaamot.
– Inflaatio on vaikuttanut, mutta ei mitenkään mahdottomasti, Heinonen sanoo.
Korkosuojauksia hankkeeseen on otettu matalan koron aikana. Heinosen mukaan niin kutsutun halvan rahan aikana tehtiin myös sellaisia investointeja, jotka tällä hetkellä voisivat kuormittaa suurina korkomenoina.
– Eli meillä on ollut kaikenkaikkiaan hyvä tilanne rahan suhteen.
Hankkeessa on käytetty muun muassa Euroopan investointipankin rahoitusta ja kuntarahoitusta.
Timo Heinoselta on usein kysytty, mitä yllätyksiä matkan varrella on tullut vastaan.
– Tapaan vastata, että korona ja sota Ukrainassa.
Heinosen mukaan korona vaikutti tiettyjen komponenttien ja esimerkiksi haponkestävän teräksen saantiin. Myös kuparin hinta nousi.
– Varsinaista materiaalipulaa ei ole ollut, mutta toki hintojen nousu näkyy ja tuntuu kustannuspaineena.
Nykytekniikalla puhtaampaa
Keskuspuhdistamo hyödyntää uusinta tekniikkaa ja se on myös iso ympäristöinvestointi. Merkittävää on, että esimerkiksi typpi- ja fosforipäästöt saadaan aiempaa pienemmiksi.
Vanhat puhdistamot ovat Heinosen mukaan tiensä päässä ja niiden saneeraus tai laajentaminen olisi hankalaa ja kallista.
Tampereen nykyiset puhdistamot Raholassa ja Viinikanlahdella eivät myöskään vastaa tulevaisuuden lupavaatimuksia, sillä niissä ei ole kokonaistypen poistoprosessia. Sen toteuttaminen nykyisiin tiloihin olisi kallista ja hankalaa.
– Uusi keskuspuhdistamo turvaa jätevesien asianmukainen käsittelyn myös siinä tapauksessa, että asukasluku seutukunnissa kasvaa.
Heinosen mukaan hajuhaittoja keskuspuhdistamosta ei synny.
– Täällä ei haise sisällä eikä varsinkaan ulkona. Ja jos näin onkin niin silloin jossain on vika ja se korjataan.