Puolet tangofinalisteista tulee Lounais-Suomesta – Tangomarkkinoiden ydinalueelta finaaliin ylsi vain yksi laulaja

Lapualainen, 22-vuotias Charlotta Saari on Tangomarkkinoiden laulukilpailun kuopus, minkä pohjalaisfinalisti aikoo kääntää kisassa edukseen. Tangolaulukilpailun finaali lauletaan lauantai-iltana Seinäjoella.

Charlotta Saari, tangofinalisti 2023
Charlotta Saari sanoo olevansa jo valmis pukemaan ylleen esiintymisasun ja astumaan kilpailulavalle. Kuva: Tarmo Niemi / Yle
  • Päivi Rautanen

Kaksi juhlapukua odottaa henkarilla käyttäjäänsä tangofinalisti Charlotta Saaren ja tämän puolison Rami Loukolan kodissa.

Toiselle puvulle on aivan varmasti käyttöä lauantai-illan finaalissa Tangomarkkinoilla. Toisen Charlotta Saari pukee ylleen, jos tie vie ihan loppumetreille eli superfinaaliin saakka.

Saari sanoo olevansa niin valmis kilpailemaan kuin vain voi olla.

– Paljon on latauduttu, treenattu ja odotettu. Olen niin innolla menossa.

Mummon kanssa Satumaata hiekkalaatikolla

Saari kertoo olevansa pääasiassa itseoppinut laulaja.

– Laulunopettajiakin on ollut, mutta juuri nyt menen omalla fiiliksellä, sillä, mikä tuntuu minusta itsestäni hyvältä. Toki olen ammentanut niitä oppeja, joita olen aiemmin saanut. Artistitutuiltakin olen saanut vinkkejä.

Vain yksi pohjalainen laulaja nähdään tangolaulukilpailun finaalissa – Charlotta Saari on laulanut Satumaata jo hiekkalaatikolla
Charlotta Saari arvelee olevansa jo valmis astumaan kilpailuestradille.

Charlotta Saaren tangoura alkoi jo hiekkalaatikolta.

– Mumman kanssa olen kuunnellut tosi paljon tangoa. Hiekkalaatikolla opettelin hänen kanssaan Satumaan. Siitä se ensimmäinen kipinä lähti.

Lapsuusvuosinaan ja teini-iässä Saari on osallistunut Tangomarkkinoiden kanssa samaan aikaan järjestettäviin tangovekara-, tangojuniori- ja tangonuorikilpailuihin. Tangonuorikisassa tuli vihdoin voitto vuonna 2016.

– Se oli viimeinen kipinä tangojuttuun. Ajattelin, että jonain päivänä haluan vielä isomman kruunun päähäni.

Puolison kanssa esiintymässä

Charlotta Saari on esiintynyt erilaisten kokoonpanojen kanssa. Viime vuosina hän on lähtenyt keikoille duona puolisonsa Rami Loukolan kanssa.

Vierellä kulkevan puolison tuki on ollut tärkeää laulukilpailuun valmistautuessa.

– Se on älyttömän iso etu ja tuki, kun saa tehdä musiikkia puolisonsa kanssa. Olemme julkaisseet jo omaakin musiikkia.

Saari kertoo saaneensa puolisoltaan apua muun muassa nuottien kanssa, samoin kuin esimerkiksi sävellajeihin.

– Jos voitto sattuisi tulemaan, nuotit pitää olla valmiina ja täytyy olla valmiina lähtemään keikoille.

Tangokuningas Keijo Hietikko: "Ei vain laulamista vaan myös ihmisten kohtaamista"
Tangokuninkuus vaihtuu tänä viikonloppuna, kun jalasjärveläiselle Keijo Hietikolle valitaan seuraaja.

”Ei liian kulunut kasvo”

Charlotta Saari kertoo kunnioittavansa perinteistä tangoa, mutta uskoo, että nuorena laulajana voi tuoda tangolauluun myös jotain uutta, nuorekasta ja raikasta.

Saari ja Uudestakaupungista kisaan tuleva Ville-Markus Vesterinen ovat tämän vuoden tangolaulukilpailun juniorit. He edustavat milleniumia. Molemmat ovat syntyneet vuonna 2000.

– Ville-Markus on kuukauden minua vanhempi, Charlotta Saari huomauttaa. Hän pitää nuoruutta vahvuutena kisassa.

– Vaikka olen nuori, minulla on myös kokemusta. Toisaalta en ainakaan ole mikään liian kulunut kasvo tangolavoilla, finalisti hymyilee.

”Ei järjestetä vain pohjalaisille”

Miten tangolaulukilpailun finalisteista puolet eli viisi edustaa Lounais-Suomea eli Satakuntaa ja Varsinais-Suomea?

Tangomarkkinoiden toimitusjohtaja Pasi Ojala ei ole asiasta ihmeissään.

– Nyt on käynyt näin ja hyvällä fiiliksellä edetään kohti kilpailun huipennusta. Ei tätä kisaa ole koskaan järjestetty vain pohjalaisille, vaan meillä on kilpailijoita eri puolilta Suomea.

Tangolaulukilpailun semifinaaleja järjestettiin pitkään Raisiossa ja Turussa.

– Sillä voi olla merkitystä tälle, että Lounais-Suomesta tulee runsaasti tangolaulajia. Iso ohjelmatoimisto Auraviihde oli myös pitkään mukana tekemässä Tangomarkkinoita. Ehkä juuret juontaa sinnekin, Pasi Ojala pohtii.

Onko vaarassa, että tangolaulamisen kehto lipuu Lounais-Suomeen? Voiko Seinäjoen Tangomarkkinat menettää asemansa?

– En tiedä, että toista vastaavaa tangofestivaalia Suomessa olisi koskaan ollut, joten kyllä tämä aika itsestäänselvyys on. Jos joku haluaa ryhtyä rakentamaan 37-vuotista festarihistoriaa, niin katsotaan sitten 40 vuoden kuluttua, mikä on tilanne, tangojohtaja tuumaa.