Tuula Putus avaa vesisäiliön hanan, laskee vettä lasiin ja juo. Hänen perheensä mökillä Haminassa Uolion saarella juomavesi saadaan merivedestä suodattamalla. Putus toivoo, että puhdasta vettä olisi myös jatkossa. Hän ja useat muut lähialueen asukkaat kokevat luonnon olevan uhattuna suunnitteilla olevan akkumateriaalitehtaan vuoksi. Tehdas sijoittuisi Haminan Hilloon Syväsataman pohjoispuolelle.
– En vastusta akkutehdasta, mutta vastustan niitä kemikaaleja joita sen mukana veteen tulee. Tehdas pitää toteuttaa ympäristölle kestävällä tavalla, hän sanoo.
Putus on ympäristölääketieteen professori ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Hän on tehnyt tutkimusta ilmansaasteista.
Akkumateriaalitehdasta suunnitteleva CNGR Finland hakee Aluehallintovirastolta lupaa päästöihin, joissa mereen voitaisiin laskea natriumia 46 000 tonnia ja sulfaattia lähes 100 000 tonnia joka vuosi.
Tämän lisäksi tehdas hakee lupaa laskea mereen ammoniumtyppeä ja alumiinia noin 20 tonnia joka vuosi. Tämän lisäksi tulisi pienempiä määriä muita kemikaaleja, kuten nikkeliä, kobolttia ja mangaania.
– Koko Suomen sulfaattipäästöihin se on 10 prosentin lisäys, sanoo Putus.
Kattavat ympäristöarvioinnit
CNGR Finlandin projektinkehityspäällikkö Jenni Bäck vakuuttaa, että tehtaasta on tehty todella kattavat ympäristöarvioinnit. Hän sanoo, ettei natriumsuflaattia ei ole luokiteltu vaaralliseksi kemikaaliksi.
– Se on suolaa, jota on meressä luonnollisestikin. Apteekeissa myydään glaubersuola nimikkeellä natriumsulfaattia, jota käytetään suoliston puhdistamiseen.
Hän kertoo, että tehtaan prosesseja valvotaan tarkasti ja että kyseessä on jo tehtaalla puhdistettu suolainen vesi.
– Liikkeellä on paljon väärinymmärryksiä, hän sanoo.
Akkumateriaalitehdas hakee ympäristölupaa laskea mereen prosessivettä, jossa on jäljellä vielä edellä mainitut päästöt.
Hankkeen vastustajien mukaan on olemassa myös muita vaihtoehtoja. Esimerkiksi Ruotsin Skellefteåssa on akkutehdas, jossa natriumsulfaatti kiteytetään pois vedestä.
– Jokainen tapaus on erilainen. Meitä verrataan tapauksiin, joihin ei voi verrata suoraan. Joudumme arvioimaan vaihtoehdot teknisesti, kaupallisesti ja ympäristön suhteen. Täysin suljettua järjestelmää ei meidän näkökulmastamme ole olemassa, sanoo Bäck.
Tehdas on hakenut nyt lupaa suoralle ympäristöpäästölle. Silti myös muiden vaihtoehtojen punnitseminen on Bäckin mukaan käynnissä.
Laitoksen sisäinen kierto tai natriumsulfaatin kierrättäminen on vaikeaa myös Akkuteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Matti Hietasen mukaan.
– Purku mereen on selkeästi paras ja vastuullisin vaihtoehto pitkällä aikavälillä. Kiteyttäminen ei ole hyvä vaihtoehto, koska se vaatii asiakkaan, joka käyttää kiteytetyn natriumsulfaatin. Markkinat siihen ovat aika täynnä, sanoo Hietanen.
Samalla hän kertoo, että uusia vaihtoehtoja kehitetään koko ajan.
Tänne poistoputkea suunnitellaan
Tulevan poistoputken sijaintipaikassa meri on suhteellisen matalaa saaristoa. Syvyys on noin 10–14 metrin välillä.
– Pahimmillaan pohjaan voi tulla hapettomia alueita, sanoo Tuula Putus.
Läheisyydessä on useampi luonnonsuojelualue. Lähellä on myös uusi asuinalue, mökkisaaria ja kaupungin uimaranta.
– Sulfaatti rehevöittäisi aluetta ja tekisi leväkukintoja. Se estäisi uimista ja kalastuksessakin olisi huomioitava ravintoketjussa lisääntyvät kovametallit, sanoo Putus.
Putus on kotoisin Haminasta ja on nähnyt kuinka veden laatu on suojelutoimien myötä parantunut. Hän ihmettelee, miksi mentäisi nyt toiseen suuntaan.
– Vääriä päätöksiä saa korjata vuosia, hän sanoo.
Hänen mukaansa on myös muita ongelmia kuin sulfaatti. Esimerkiksi ilmansaasteista ei juuri ole keskusteltu.
– Määrät tekevät myrkyn, Putus sanoo.
Luvituksen kestosta mainehaittaa
Suomessa on menossa useampia akkujen valmistukseen liittyviä hankkeita. Harjavallan akkukemikaalitehtaalla luvitusprosessi kaatui juuri natriumsulfaatin takia.
– Investointeja Suomessa akkualalla on menossa 6–7 miljardilla, kertoo Akkuteollisuuden toimitusjohtaja Pia Vilenius.
Suurin osa investoinneista on akkukemikaalitehtaita ja akkukennotehtaita. Monen hankkeen ongelmana on hänen mukaansa luvituksen kesto. Asia onkin tarkoitus huomioida uudessa hallitusohjelmassa ja EU:ssa. Vilenius kaipaa ennakoitavampaa yrityksien ja ympäristöviranomaisten yhteistyötä.
– Investoijat miettivät kuinka sujuva on luvitusprosessi. Luvituksen kestolla voi olla myös mainehaittaa Suomelle.