Tangokuninkuus mullistaa arjen ainakin hetkellisesti, kenties jopa vuosiksi.
Pasi Flodström esittelee kruunua, joka on ollut niin Sauli Lehtosen kuin Jari Sillanpäänkin päässä. Kuninkuus on jo nyt jättänyt jäljen – ihan kirjaimellisesti.
– Minulle on tullut otsaan niin kauheat painaumat kruunusta, etten kehtaa ottaa sitä enää poiskaan, hyväntuulinen Flodström naurahtaa.
Viime viikolla 28 vuotta täyttänyt tangotähti elää kahta unelmaansa samanaikaisesti. Harjavallan seurakunnan kanttori joutuu nyt jäämään unelma-ammatistaan virkavapaalle, sillä tangokuninkaan keikat alkavat jo ensi viikolla.
– Sijainen pitäisi jostain löytää, mutta kanttoreita ei ole jonoksi asti.
Vireessä laulaminen vaatinut kovaa työtä
Seinäjoen tangomarkkinoiden tuomaristo oli sulaa vahaa nuoren harjavaltalaisen käsissä. Pasi Flodströmin ääntä kuvailtiin samettiseksi, silkkiseksi ja hunajaiseksi.
– Äänen sointiväri tulee jokaiselle ihmiselle synnyinlahjana, sanoo tuore tangokuningas.
Muuten matka kohti tangokuninkuutta on ollut kaikkea muuta kuin ruusuinen. Laulamisesta ei meinannut teini-iässä tulla mitään.
– Vaikka olin soittanut pianoa jo pitkään, en hahmottanut sävelkorkeuksia ja lauloin ihan pieleen.
Lauluopettaja vietti unettomia öitä
Nuori muusikonalku alkoi ottaa laulutunteja 15-vuotiaana. Kehittymätön sävelkorva kuljetti laulua kuitenkin liiaksi nuotin vieressä.
– Silloinen laulunopettajani on paljastanut myöhemmin, että hän vietti useita unettomia öitä miettien, miten Pasista tehdään laulaja, Flodström kertoo.
Halu laulamiseen ja tarmo tehdä töitä päihitti haasteet. Flodström vertaa laulun opettelua urheiluun.
– Se on isoksi osaksi lihastyötä ja oman kehon hallintaa.
”Liian montaa haavoitettu lapsena”
Viikonloppuna tangokuninkaaksi kruunattu Pasi Flodström on elävä esimerkki siitä, että ketään ei ole tuomittu huonoksi laulajaksi. Häntä harmittaa, että niin monet ihmiset ovat kokeneet häpeää laulun takia.
– On surullista, kuinka monia on haavoitettu kommentoimalla epävireisestä laulusta. Laulamisen pitäisi kuitenkin olla pelkästään iloinen asia.
Flodström kertoo, että pienet lapset laulavat aidosti ja luontevasti.
Iän karttuessa ihmiset alkavat kuitenkin ”säätää” ääntään ja luonnollisuus katoaa. Siksi omaan ääneen olisi hyvä tutustua paineettomissa arkisissa tilanteissa.
– Itse en ole laulukoppeja kuluttanut, vaan laulanut koko ajan puurokattilan ääressä ja muiden arkisten askareiden parissa.