”Presidentti hämmentyi ja vastasi toimittajalle vihaisesti” – Ylen kysymys Yhdysvaltojen sitoutumisesta Natoon nousi amerikkalaismedioihin

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden vannoi Helsingissa Yhdysvaltojen puolustavan Suomea myös tulevaisuudessa.

Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja kysyi presidentti Joe Bidenilta, mitä hän tekee sen takaamiseksi, että Yhdysvallat on jatkossakin luotettava Nato-liittolainen. Biden ei vastannut kysymykseen suoraan.
  • Vilma Romsi

Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajan Iida Tikan kysymys presidentti Joe Bidenille torstain tiedotustilaisuudessa on nostettu esille yhdysvaltalaismedioissa. Tikka kysyi Bidenilta, mitä hän aikoo tehdä varmistaakseen, että Yhdysvallat on luotettava Nato-liittolainen Euroopalle myös tulevaisuudessa.

”Presidentti Biden hämmentyi ja vastasi toimittajalle vihaisesti, ettei hänkään tiedä pääseekö hän illalla kotiin”, yhdysvaltalaislehti The New York Post kirjoittaa.

– Voin taata sen täysin. Kansalaiset ja molemmat puolueet senaatissa ja edustajainhuoneessa kannattavat Natoa ylivoimaisesti, pois lukien toisen puolueen äärimmäisemmät kannat, Biden vastasi kysymykseen viitaten republikaanipuolueeseen.

– Tulevaisuutta ei voi taata, mutta nämä ovat parhaat mahdolliset takeet.

Tikka kysyi seuraavaksi tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä, voiko Yhdysvaltojen sisäpolitiikan epävakaus horjuttaa Yhdysvaltojen sitoutumista Natoon. Ennen kuin Niinistö ehti vastata, Biden kiilasi väliin.

– En sanonut, että tulevaisuutta ei voi taata. Sinäkään et pysty kertomaan minulle, pääsetkö tänä iltana kotiin asti. Kukaan ei pysty ennustamaan tulevaa, mutta sanon niin varmasti kuin kukaan voi sanoa, että Yhdysvallat ei tule irtautumaan Natosta, Biden vastasi painokkaasti.

Tikan mukaan Biden on ärähdellyt toimittajille ennenkin.

– Biden ei ole vieläkään tottunut tilanteeseen, jossa häneltä vaaditaan konkretiaa lehdistötilaisuudessa. Bidenin viestintä on usein täynnä korulauseita, Tikka sanoo.

Ylen yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka esittää kysymyksen presidentti Joe Bidenille.
Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka kysyi presidentti Bidenilta, miten hän varmistaa Yhdysvaltojen pysymisen Natossa myös tulevaisuudessa. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Tikka: Outoa, ettei Biden ole tukenut Yhdysvaltojen Nato-jatkuvuutta tukevaa lakiesitystä

Kysymyksen ovat nostaneet esiin myös esimerkiksi uutiskanava CNN ja uutistoimisto Reuters. Valkoisen talon entinen lehdistösihteeri Jen Psaki arvioi uutiskanava MSNBC:llä, että Biden yrittää pitää kiinni ex-presidentti Donald Trumpin kaudella särkyneistä liittolaissuhteista, joiden uudelleenrakentamiseksi hän on tehnyt kovasti töitä.

– Se oli osuva kysymys, sillä vuosikymmeniä kestänyt yhteisymmärrys normeistamme, politiikastamme, Natosta ja arvoistamme muuttui Trumpin aikana. Tämä on saanut useat liittolaisemme hermostumaan, Psaki sanoo.

Donald Trumpilla on päässään punainen lippis, jossa lukee Make America Great Again.
Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin pelätään vetävän Yhdysvallat Natosta, mikäli hän voittaa vuoden 2024 presidentinvaalit. Kuva: EPA-EFE

Biden painotti puheessaan Helsingissä sitä, kuinka Yhdysvallat sitoutuu puolustamaan Suomea. Jo linjapuheessaan Vilnan Nato-huippukokouksen päätteeksi Biden lausui yleviä sanoja Naton yhtenäisyydestä.

Bidenin edeltäjän Trumpin lähineuvonantajien mukaan kuitenkin oli lähellä, että Trump olisi vetänyt Yhdysvallat pois Natosta. Yhdysvalloissa on presidentinvaalit ensi vuonna.

– Biden kiersi vastauksessaan sen, että Yhdysvalloissa on kolmesti ehdotettu lakia, jonka myötä Yhdysvaltojen Nato-jäsenyys ei olisi enää presidentin hyvän tahdon varassa. Tämä laki vaatisi, että vetäytymispoäätöksellä on aina takana myös senaatin tuki, Tikka sanoo.

Lakiehdotuksen tärkeimpiä tukijoita ovat demokraattisenaattori Tim Kaine ja republikaanisenaattori Marco Rubio, joten sillä on molempien puolueiden kannatus.

– On suoraan sanottuna outoa, ettei Biden ole asettunut voimakkaasti jo tukemaan tätä lakiesitystä, koska se sopisi hänen lupauksiinsa seistä Euroopan rinnalla.

Tikan mukaan Yhdysvalloissa on se ongelma, että presidenteillä on hyvin laajat toimivaltuudet. Monet asiat pohjautuvat lakien sijaan uskoon yhteisistä normeista.

– Trumpin kaudella nähtiin, että polarisoituneessa ilmapiirissä voi olla normeja, joita voi vapaasti rikkoa koska niillä ei ole lain suojaa.

Päivitetty 15.7. klo 11.29: Lisätty yksityiskohtia Nato-lakiehdotuksesta.