Hallitus vaikuttaa seilaavan myrsystä toiseen. Viime aikoina kiistojen keskiöön ovat nousseet perussuomalaisten ministerien, viimeisimpänä valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.), vanhat, rasisistiset ulostulot.
Kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n muodostama hallitus ei ole kuitenkaan ajanut karille – ainakaan vielä.
Kysyimme politiikan asiantuntijoilta, kuinka hankala tilanne on.
Arvionsa esittivät Turun yliopiston apulaisprofessori, eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ja Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio.
Orpon hallitus ei saanut ”kuherruskuukautta”
Petteri Orpon (kok.) hallituksen kauden alku on ollut hyvin poikkeuksellinen, toteaa eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.
– Edeltäneiden hallitustena aikana yleensä aluksi on nähty tällainen kuherruskuukaudeksi nimetty vaihe, jossa poliittinen arvostelu ei ole ollut niin kovaa ja ensimmäistä kesää on päästy viettämään melko rauhallisissa tunnelmissa. Nyt tällaista kuherruskuukautta ei ollut lainkaan vaan siirryttiin suoraan näihin kohuihin.
Kauden alkua on värittänyt yhteiskunnallisen ilmapiirin ja poliittisen keskustelukulttuurin kärjistyminen ja jakautuminen tavalla, jota ei ole nähty vuosikymmeniin.
– Tämä on uusi suomalaisten poliittisen kulttuurin piirre, joka näkyi jo vaalikampanjan aikana, kun SDP, vasemmistoliitto ja vihreät linjasivat, etteivät ne halua tehdä hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa.
– Sitten kun perussuomalaisista tuli hallituspuolue, keskusteluilmapiiri on kärjistynyt entisestään ja sävyt ovat koventuneet puolin ja toisin, Jokisipilä kertaa.
Myös professori Tapio Raunion mukaan hallituksen tilanne on hyvin poikkeuksellinen.
– En muista Suomen lähihistoriasta vastaavaa tilannetta. Hallituksen toiminta vaikuttaa pelkältä selviytymistaistelulta. Tuntuu, että hallitus vaan ajelehtii kriisistä toiseen. Pääministerin kannalta tilanne on todella hankala, Raunio arvioi.
Raunio uskoo, että hallituksen keskinäinen luottamus on kysymys, joka tulee hankaloittamaan hallituksen toimintaa. Vaikka yksityiskohtaisella hallitusohjelmalla on pyritty ehkäisemään politiikan sisältöön liittyviä kiistoja, ihan kaikkea kirjaukset eivät ratkaise.
– Hallitusohjelmassa ei pystytä ratkaisemaan tällaisia muita ongelmia, joita nousee eteen. Kuten sitä, että näiden puolueiden arvomaailmat ovat kovin erilaiset ja miten ministerit omalla toiminnallaan voivat vetää hallitukselta mattoa alta.
Jokisipilän mukaan nykyisenkaltaisen hallituksen luotsaaminen vaatii pääministeriltä paljon.
– Vaatii kovaa johtajuutta pitää yhteinen linja sellaisessa koalitiossa, jossa on hyvinkin voimakkaasti eroavia näkemyksiä.
Puhemiehen toiminta on herättänyt närää oppositiossa
Perjantaina oppositiopuolueet esittivät eduskunnan puhemiehelle Jussi Halla-aholle (ps.) pyynnön eduskunnan koolle kutsumisesta kesken kesätauon, Halla-aho torjui pyynnön lauantaina.
Jokisipilän mukaan Halla-aholla oli päätökselleen pätevät perusteet. Toinenkin ratkaisu olisi toki ollut mahdollinen.
– Luottamuksen saaminen olisi puhdistanut ilmaa, hän toteaa.
Raunio näkee, että eduskunnan koolle kutsuminen olisi ollut perusteltua.
Oppositiopuolueiden edustajat ovat nostaneet esiin myös epäilyksen siitä, että puhemies ei toimi puolueettomasti. Suomessa on totuttu siihen, että eduskunnan puhemies on päivänpolitiikan ulkopuolella, Raunio toteaa.
– Perussuomalaisilla on se ongelma, että puolueen täytyy todella näyttää äänestäjilleen, että sillä on vaikutusvaltaa ja että puolueen yli ei kävellä. Näen tämän Halla-ahon toiminnan osana laajempaa perussuomalaisten strategiaa tässä tilanteessa, hän arvioi.
Perussuomalaisilla henkinen siirtymä oppositiosta hallituspuolueeksi ottaa aikansa, Jokisipilä huomauttaa.
– Perussuomalaiset ovat uuden edessä kantaessaan hallitusvastuuta. Osa näistä kohuista liittyy tähänkin tosiasiaan, että puolue on hallituspuolueena uusi tekijä ja vasta opettelee hallituspuolueen pöytätapoja.
Helpotusta ei ole luvassa
Politiikan tutkijat ovat ainakin yhdestä asiasta yhtä mieltä: Hallituksen taival jatkunee ainakin syksyyn.
Jokisipilä kuitenkin huomauttaa, että nyt käsillä olevat ongelmat eivät kuitenkaan todennäköisesti katoa mihinkään, vaan eduskunnassa on edessä äänestys hallituksen luottamuksesta. Eduskunnan istuntotauko päättyy syyskuun alussa.
Hallituspuolue RKP on tällöin avainasemassa. Puolue ilmaisi perjantaina huolensa hallituksen toimintakyvystä.
– RKP:n eduskuntaryhmä on ilmoittanut, että toistaiseksi he antavat pallon Orpolle, jonka tehtävä on pitää huolta hallituksen toimintakyvystä, mutta samalla he varasivat itselleen oikeuden kokoontua tarvittaessa uudelleen arvioimaan hallitusyhteistyön jatkon edellytyksiä. Eli kyllä tässä tällaisessa jännitteisessä tilanteessa ollaan hallituksen sisäisen yhtenäisyyden kannalta, Jokisipilä summaa.
Pysyykö kasassa vai kaatuuko?
Hallituspuolueilla on kuitenkin hyvät perusteet pitää pakka kasassa. Jokisipilän mukaan hallituksen koossa pysyminen on tällä hetkellä todennäköisempää kuin sen kaatuminen.
– Nykyisessä neljän puolueen hallituskoalitiossa on edelleen kolme puoluetta, jotka hallitusohjelmaan kirjatussa muodossa omia tavoitteitaan eivät pystyisi samalla tavalla edistämään jossain vaihtoehtoisessa koalitiossa. Tämä luo yhtenäisyyttä ja liimaa sinne hallituspuolueiden välille.
Raunio näkee asian toisin. Hänen mielestään on todennäköisempää, että hallitusyhteistyö ajautuu umpikujaan.
– Näen todennäköisempänä vaihtoehtona sen, että hallitus tulee tässä syksyn mittaan hajoamaan. On hankala nähdä, että tämä hallitus pystyisi aidosti viemään läpi kunnianhimoista ohjelmaansa. Jos luottamus on tässä vaiheessa jo täysin, jopa nollassa, on hankala nähdä, miten politiikan sisältökysymykset voitaisiin hoitaa sitten suunnitelmien mukaisesti, Raunio toteaa.
Vaikka hallitus selviäisikin alun kuohunnasta, yhteisestä taipaleesta ei ennakoida helppoa.
Kiistoja on käyty paljon julkisuuden välityksellä. Raunion mukaan hallituksen toimintakyvyn ylläpito edellyttää, että puolueet sitoutuvat yhteisiin pelisääntöihin.
– Kyllä se vaatii sitä, että kaikki puolueet hallituksessa noudattaa kirjoittamattomia sääntöjä ja ovat sitoutuneita yhteistoimintaan. Julkinen riitely se tekee käytännössä hallituksen toiminnan mahdottomaksi.
Myös oppositio tulee taatusti pistämään hallituksen koville, Jokisipilä vakuuttaa.
Vastakkainasettelu ei tule Jokisipilän mukaan katoamaan hallituksen ja opposition väliltä, vaikka nykyisestä kuohunnasta selvittäisiin.
– Ihan jo siitä syystä, että ideologiset erot hallituksen ja opposition välillä, etenkin talouskysymyksissä, ovat niin suuret. Hallitus ei tule pääsemään helpolla, mutta tämä kuuluu parlamentarismiin ja politiikkaan. Opposition tehtävä on pistää hallitus lujille, Jokisipilä summaa.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 18. heinäkuuta kello 23.00:een saakka.