Viime viikolla helsinkiläinen Katja Särkkä, 42, matkusti neljävuotiaan tyttönsä kanssa aamulla Helsingin lähijunalla keskustaan. Junassa matkustavalla miehellä oli yhtäkkiä kiire pois pyöränsä kanssa.
Tyttö meinasi jäädä siinä hetkessä miehen alle, koska mies ei väistänyt lasta. Särkkä otti nopeasti lapsensa alta pois, ettei hän tulisi jyrätyksi.
Mies ei pyytänyt anteeksi, vaan poistui paikalta.
Särkkä oli tuolloin tyttönsä kanssa matkalla Oodiin. Lapsi juoksi ja kaatui Oodin ulkopuolella ulkoleikkialueella, satutti polvensa ja alkoi itkeä. Siinä samassa lastaan lohduttaneen äidin korvan viereen tuli itkusta ärsyyntynyt aikuinen mies, joka alkoi matkia lapsen itkua.
– Lapsi katsoi kauhuissaan miestä ja sitten minua ja minä laitoin hänet vain tiukempaan otteeseen. Sanoin hänelle, että ei ole hätää. Kun mies huomasi, etten reagoi häneen, hän lähti pois.
Alkoi sataa, ja Särkkä kävi hakemassa lapselleen kaupasta ruokaa. He istuivat syömään niitä kauppakeskuksen aulaan, kunnes tuntematon nainen tuli ja sanoi, että voisitteko mennä pois, koska ei halunnut, että lapsi istuu siinä.
– Ajattelin sinä päivänä, että tämä ei ole todellista. Minun lapsi ei mahdu minnekään.
Lapsivihamielisyyttä Särkkä kertoo kohtaavansa julkisilla paikoilla vähintään kerran viikossa. Se surettaa ja turhauttaa.
Ikävin kommentti on jäänyt kummittelemaan äidin mieleen. Vuosi sitten Särkkä ja tyttö matkustivat Helsingin seudun liikenteen paikallisbussissa. Tyttö istui hiljaa rattaissa.
Vanhempi mies otti rattaista kiinni, kumartui lapsen tasolle ja sanoi:
– Sinun pitäisi kuolla helvetin tulessa.
”Anna olla viimeinen kerta kun kommentoit noin”, Särkkä sanoi miehelle ja pyysi bussikuskia pysäyttämään auton, minkä jälkeen mies jäi pois kyydistä.
Lapsiasiavaltuutettu: Huolestuttavan yleistä
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo, että ikävä käytös lapsia kohtaan julkisilla paikoilla on huolestuttava ja yleinen ilmiö.
– Uskaltaisin väittää, että lähes jokaisella vanhemmalla, joka liikkuu lapsensa kanssa julkisella paikalla, on joitain kokemuksia ikävästä käytöksestä.
Lapsivihamielisyyttä julkisilla paikoilla ei tiettävästi ole tutkittu Suomessa.
Lastensuojelun Keskusliiton vuoden 2021 verkkojulkaisun mukaan kuritusväkivaltaan suhtaudutaan nykyään sallivammin kuin aiemmin. Kuritusväkivalta on fyysistä tai henkistä väkivaltaa lasta kohtaan.
Pekkarisen mukaan yhtenä syynä voi olla suomalainen ankara kasvatusilmapiiri.
– Oletamme, että lasten kuuluisi käyttäytyä näkymättömästi ja olla mahdollisimman hiljaa. Jos lapsi ilmaisee itseään, pitää ääntä tai on eläväinen, niin se on heti ikään kuin merkki siitä, että vanhemmat ovat jollain lailla epäonnistuneita kasvatuksessa.
Lähes joka kerta kun Pekkarinen esiintyy, joku yleisöstä kysyy, miksi Pekkarinen puhuu lapsen oikeuksista, mutta ei velvollisuuksista.
– Tullaan sanomaan, että minuakin on lyöty pienenä ja ihan hyvä minusta tuli. Ollaan sitä mieltä, että lapset ovat rajattomia ja että vanhempien kasvatus on hukassa. Tällaiselle ei ole mitään näyttöä. Meidän lapset käyttäytyvät paremmin kuin ikinä.
Yle kysyi Facebookissa äitien kokemuksia siitä, kuinka Suomessa suhtaudutaan lapsiin julkisilla paikoilla. Joukossa oli myös hyviä kokemuksia, mutta moni oli kohdannut lapsivihamielisyyttä.
Vastaajien mukaan lapsivihamielisyys näkyy esimerkiksi niin, ettei julkisissa liikennevälineissä anneta aina tilaa. Lapsivihamielisyyttä oli kohdattu myös esimerkiksi kaupoissa, uimahallissa ja ravintoloissa.
Voi olla vaikutuksia lapsen loppuelämään
Pekkarinen muistuttaa, että jos lapset toistuvasti kohtaavat aikuisten tasolta torjuvaa, töykeää tai vihamielistä käytöstä, sillä voi olla vaikutuksia heidän loppuelämäänsä ja siihen, miten he näkevät itsensä.
– Lapsi kasvaa aina suhteessa toisiin. Hän peilaa omaa identiteettiään ja omaa arvoaan muihin ihmisiin. Jos haluamme tänne terveitä, hyvän itsetunnon omaavia aikuisia, niin meidän pitää aloittaa kasvatustyö jo lapsena ja antaa kokemus, että olet arvokas ja tervetullut tähän maailmaan.
Jos kokee, että lapset ovat häiritseviä, voi pohtia, mistä tunne kumpuaa.
– Miksi se häiritsee itseä niin paljon ja voisiko omaa asennetta muuttaa.
Ikävä käytös johti varovaisuuteen
Katja Särkkä kertoo tulleensa varovaiseksi julkisilla paikoilla. Muiden ikävään käytökseen on hänen mukaansa vaikeaa ottaa kantaa, koska ei voi tietää, reagoiko toinen uhkaavasti.
Särkkä huomaa herkästi hyssyttelevänsä lastaan, jos tyttö on äänekäs julkisilla liikkuessa.
– Hän on hirveän puhelias ja tykkää laulaa. Huomaan, että hyssyttelen, ettei ärsytetä ketään. Sanon tytölle, että aikuiset eivät halua kuulla sinun laulua.
Särkkä haluaa muistuttaa, että kukaan vanhempi ei vie tahallaan huutavaa lasta kenenkään viereen ja aiheuta häiriötä. Lapsi on viaton, eikä puolestaan aiheuta tilanteita tahallaan.
– Jotenkin toivoisi lempeyttä ja tietynlaista ymmärtämistä. Ei kukaan meistä halua, että lapset käyttäytyisivät huonosti. Kyllä me oikeasti teemme kaikkemme, että lapsista kasvaisi hyvin käyttäytyviä yhteiskunnan jäseniä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 25.7. kello 23:een saakka.