Häädöt yleistyvät Suomessa – asiantuntija pitää hallituksen aikomusta leikata asumistuesta ongelmallisena

Asunnottomuus on vähentynyt Suomessa merkittävästi, mutta häätöjen määrä lisääntyy.

Vailla vakinaista asuntoa ry:n viestintäpäällikkö Erja Morottaja avaa syitä häätöjen yleistymisen taustalla.
  • Emmi Siljamäki

Vailla vakinaista asuntoa ry:n viestintäpäällikkö Erja Morottaja pitää uuden hallituksen aikomusta leikata asumistukea järjenvastaisena.

– Se tulee lisäämään asunnottomuusriskiä ja lisäksi asumistuen leikkaus tulee lisäämään häätöjä.

Ulosottolaitoksen tilaston mukaan viime vuonna vireille tulleiden häätöjen määrä kasvoi 13 prosenttia vuodesta 2021. Morottaja näkee, että viimeaikainen häätöjen määrän kasvu kertoo tukimuotojen tarpeesta.

– Asumistuki on tukimuodoista se, joka menee siihen kohderyhmään ja osoitteeseen, mihin sen pitääkin mennä.

Morottaja pitääkin erikoisena, että asumistuki on leikkauskohteena, vaikka Sipilän hallituksen aikana eduskunta teetti tutkimuksen, jossa todettiin asumistukijärjestelmän olevan läpinäkyvä ja kustannusvaikutteinen tukimuoto.

– Jos pari prosenttia pystyy hyväksikäyttämään järjestelmää, niin onko se sen arvoista, että 98 prosenttia ihmisistä joutuu siitä kärsimään?

Erityisen huolissaan Morottaja on alle 25-vuotiaista asunnottomista nuorista, joita Suomessa on tällä hetkellä 815 henkilöä.

Eriarvoistumisen lisääntyminen, pienituloisuus ja asumisen kalleus ovat yleisiä syitä asunnottomuuden taustalla. Morottaja pitääkin ensiarvoisen tärkeänä, että yhteiskunta pystyisi auttamaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Alle 25-vuotias pitkäaikaisasunnoton ei ole tavaton tässä yhteiskunnassa. Näiden nuorten kohdalla näkyvät merkittävästi 90-luvun laman vaikutukset.

Vailla vakinaista asuntoa ry:n viestintäpäällikkö Erja Morottajan koko 8 minuuttia -haastattelun voit katsoa Areenassa: