Luonnonvaraiset eläimet eli villieläimet tarvitsevat ajoittain ihmisten apua. Eläinsuojelulain mukaan niille voidaan antaa tarpeellista sairaanhoitoa. Eläin on kuitenkin vapautettava heti, kun sen tila sallii ja se sopeutuu ilman vaikeuksia elämään luonnossa.
Muut vaihtoehdot ovat sijoituspaikka eläintarhassa tai lopettaminen.
Eläinten poikasia pitää ruokkia pitkään, ennen kun se selviää ilman emoa, mikä johtaa kesyyntymiseen. Kesyyntyminen taas heikentää eläimen mahdollisuuksia selvitä luonnossa.
Ilveskeskus ry:n Jussi Ristonmaa toteaa, että ilveksen pentua ei pystytä palauttamaan luontoon, koska se pitää ruokita täysikasvuiseksi.
– Pentua ei saa pidettyä missään siten, että se ei tottuisi ihmiseen. Sitä ei voi enää palauttaa luontoon. Eläintarha on sen kohtalo sitten.
Hänen mukaansa Suomessa hoitolaitoksiin ei tule ilveksen pentuja joka vuosi. Usein hylätyt, sairaat ja emonsa menettäneet poikaset menehtyvät metsään.
– Ensimmäinen elinvuosi verottaa noin 50 prosenttia ilveksistä.
Ristonmaa kertoo oman toimintatapansa kohdatessaan ilveksenpennun luonnossa:
- Jos näet pennun, katso millaisessa kunnossa se on.
- Millainen ympäristö on: onko mahdollista, että emo on lähettyvillä?
- Rauhoita ympäristö. Jos emo ei hae yhden yön jälkeen, voidaan olettaa että pentu on yksin.
On mahdollista, että emo on hylännyt pennun tai emo on kuollut. Pentu voi kutsua emoaan äänekkäästi.
– En ole kuullut ilveksen itkevän. Se voi äännellä ja kutsua emoa nauskimalla, Ristonmaa toteaa.
Hänen mukaansa emo voi olla yllättävän kauan pois pennun luota, koska ravinnon takia se voi joutua irtaantumaan kauas.
Keinot ovat samankaltaiset myös muiden nisäkkäiden poikasten kohdalla
Jos eläimen poikanen on terve, nosta se hansikkaiden tai ruohotuppojen avulla pesäänsä tai esimerkiksi lehdillä vuorattuun laatikkoon. Odota kaukana lajista riippuen neljästä tunnista yön yli.
Jos emo ei palaa, poikanen ei ole terve tai se on varmasti orpo, ota yhteyttä luonnonvaraisten eläinten asiantuntijaan (Sey.fi).
Lähteet: