Jorge Reyes, 26, asui Bogotassa Kolumbiassa. Hänellä oli kaikki hyvin: työpaikka, ystäviä ja perhe lähellä. Hän ei kuitenkaan saanut unta ja selaili uutisia. Niissä kerrottiin, että Suomi on maailman onnellisin maa.
Onnellisuuden lisäksi hän tiesi Suomesta lähinnä koulujärjestelmän.
Suomi kuulosti niin hyvältä mutta myös niin eksoottiselta, että hän meni Linkediniin katsomaan, olisiko Suomessa töitä. Ensimmäinen vastaantuleva työpaikka oli juuri kuin hänelle tehty: startup-yritys Supermetrics etsi ihmistä, joka työskentelisi latinalaisen Amerikan markkinoiden parissa.
Nyt hän on ollut työssä viisi kuukautta ja asuu Helsingissä. Koskaan aiemmin hän ei ollut käynyt edes Pohjoismaissa. Päätös muuttaa oli vaikea, koska elämä Bogotassakin oli hyvää.
– Kun minulle tarjottiin työpaikkaa, itkin paljon päätöstä tehdessäni.
Reyes sanoo, että Bogotassa hyvin monet tietävät, että Suomi on maailman onnellisin maa. Muuten Suomesta ei juuri tiedetäkään. Yleisesti Pohjoismaista kyllä tiedetään, että niissä on toimivat, demokraattiset yhteiskunnat.
Ulkoministeriön maakuvayksikön tiedottaja Elina Järvenpää muistuttaa, että Suomi on ollut rankingissa ykkösenä jo kuudesti peräkkäin, ja joka vuosi tuloksista uutisoidaan ympäri maailman.
– Meillä suomalaisillahan on mielikuva, että meitä ei ollenkaan tunneta maailmalla. Se ei ole totta, meistä on viime vuosina uutisoitu paljon positiiviseen sävyyn.
Rauhallista, turvallista, sujuvaa
Turvallisuus, rauhallisuus ja yhteiskunnan toimivuus ovat houkuttelevia tekijöitä etenkin lapsiperheille. Sellaisille kuin Paul ja Blandine Dellacin perhe, joka halusi muuttaa Pariisista muualle kahden päiväkoti-ikäisen lapsensa kanssa. Kaikista maailman kaupungeista he valitsivat Oulun.
Aluksi he ajattelivat muuttavansa muualle Ranskaan, sitten Ruotsiin. Suomessa varhaiskasvatuksen opettajana ollut tuttava kuitenkin suositteli Suomea.
Isoin syy muuttoon olivat kaksi pientä lasta, joille he halusivat paremman kasvuympäristön: turvallisen ja toimivan yhteiskunnan, kosketuksen luontoon, hyvän koulutusjärjestelmän ja ympäristön, jossa aikaa jää työn lisäksi perheelle.
Heitä hämmentää, miten suomalaiset jaksavat ihmetellä heidän muuttoaan tänne.
– Meitä pidetään täällä hulluina, kun halusimme muuttaa Ouluun, Blandine Dellac sanoo.
Kesäisin siedettävän lämmintä
Yksi Suomen eduista on Dellacien mielestä se, että täällä ei ole samanlaisia hellejaksoja kuin nykyään Keski-Euroopassa. Pariisi on laatinut suunnitelman, miten kaupunki varautuu tulevaisuudessa jopa 50 asteen lämpötiloihin. Paul Dellac vitsailee olevansa ilmastopakolainen.
Samaa sanaa käyttää Belgiasta Ouluun muuttanut Ward Louckx. Vaikka hän nauraa, Suomen siedettävät kesät olivat yksi muuton syistä.
Ward ja Yulia Louckx myivät talonsa Mechelinistä, Brysselin pohjoispuolelta ja irtisanoutuivat. He muuttivat Ouluun loppuvuonna 2019 säästöjensä kanssa etsimään töitä. Suomi oli maana tuttu 2010-luvun alusta, kun he olivat Mikkelissä vaihdossa.
– Meillä oli hyvä elämä Belgiassa. Se vain ei vastannut arvojamme, Yulia Loucxk sanoo.
Louckxit arvostavat Suomessa puhtaan luonnon ja ilmaston lisäksi sitä, millaista täällä on elää lasten kanssa. Lapsia ei tarvitse laittaa päiväkotiin 3-kuukautisina, päiväkodeissa on enemmän henkilökuntaa, koululaisten päivät ovat lyhyempiä. Aikuisillakin on rennompaa: ihmiset eivät vertaile, kenellä on kallein käsilaukku tai auto, ja töissä on kivaa.
Suomalainen koulujärjestelmä kiinnostaa, eivät Pisa-tulokset
Italialaiset Filippo Bertolotti ja Marta Bello muuttivat maaliskuussa 2022 Parmasta Ouluun suomalaisen koulutusjärjestelmän perässä. Toinen vaihtoehto olisi ollut Kanada.
– Halusimme lapsellemme paremman tulevaisuuden, Bertolotti tiivistää.
Kun Bertolotilta ja Bellolta kysyy, milloin he kuulivat Suomen koulujärjestelmästä, he eivät osaa tarkalleen vastata. He kertovat, että asia on ollut tiedossa jo pitkään Italiassa.
Eivätkö he ole huolestuneet siitä, että Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet? Bertolotti ja Bello eivät ole kuulleet, mitä Pisa-tulokset edes ovat.
Muutenkaan heistä kyse ei ole vain tuloksista vaan siitä, miten lapsia opetetaan.
Muuttuuko maine?
Entä tuhoavatko viime aikojen ulkomaisissa medioissa julkaistut uutiset muun muassa valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) vanhoista, rasistisista kirjoituksista Suomen leppoista maakuvaa?
Italialaiset Bertolotti ja Bello eivät ole lukeneet italialaisesta mediasta uutisia Suomen hallituksesta. Suomi on esillä lähinnä Nato-maana, joka rakentaa itärajalle aitaa. Dellacit ovat lukeneet ranskalaisesta mediasta pari negatiivissävytteistä uutista Suomesta vaalien jälkeen, mutta heistä vastaavia uutisia tulee eri puolilta Eurooppaa.
Myöskään Belgian lehdistössä Suomen uutta hallitusta on käsitelty hyvin vähän.
Yulia Louckx sanoo, että Suomessa jo asuvat maahanmuuttajat kuitenkin seuraavat uutisia suomalaismedioista. Rasismiin liittyvät uutiset ovat saaneet monet heistä huolestumaan ja moni on varmasti kertonut huolistaan myös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Sillä voi olla merkitystä, jos joku heidän tutuistaan esimerkiksi miettii Suomeen muuttamista.
Juttua varten on haastateltu myös Business Finlandin Gitta Pereziä.
Juttua on korjattu 25.7. kello 8.21: Gitta Perezin organisaatio on Business Finland, ei Visit Finland.
Ymmärrätkö, miksi ihmiset muuttavat kaikista maailman maista Suomeen? Mihin sinä muuttaisit, jos muuttaisit nykyisestä asuinpaikastasi? Voit osallistua keskusteluun 25.7. kello 23:een saakka.