Kalajoen Raution kylällä riehuneesta maastopalosta tulee kuluneeksi tänään kaksi vuotta. Kyseessä oli vuosikymmenen toiseksi laajin maastopalo Suomessa.
Maastopalo syttyi 26. heinäkuuta 2021 noin puoli kahden aikaan iltapäivällä Mutkalammin tuulipuistoalueella, jota oltiin palon syttymisaikaan rakentamassa.
Oulun käräjäoikeus tuomitsi viime heinäkuussa tuulipuistotyömaalla työskennelleen miehen sakkoihin yleisvaaran tuottamisesta. Käräjäoikeus katsoi miehen tupakoineen kuivassa maastossa ja sytyttäneen tulipalon huolimattomuudellaan.
Mies ja hänen työnantajansa valittivat tuomiosta hoviin. Tapausta käsiteltiin Rovaniemen hovioikeudessa kesäkuun alussa. Tuomio tapauksesta annetaan 28. elokuuta.
Maastopalo pysyi hallinnassa kahden ensimmäisen päivän aikana.
– Sinne lähdettiin niin kuin normaalille maastopalokeikalle lähdetään, mutta resurssipula oli aika suuri. Ongelmana oli veden riittävyys, letkujen mitta ja miehistön vähyys, toteaa Jukka Hakola.
Hän toimi tuolloin ensimmäisenä palopaikalle saapuneen Raution kylän puolivakinaisen pelastuskunnan sammutusyksikön johtajana.
Kolmantena päivänä palo lähti kuitenkin leviämään voimakkaan tuulen vuoksi ja muuttui hallitsemattomaksi. Välillä tulimyrskyksi asti yltynyt palo saatiin takaisin hallintaan torstaina, jonka jälkeen palo lähti rauhoittumaan.
Paloa oli sammuttamassa noin 1600 sammuttajaa ympäri Suomea. Sammutustyöt kestivät kaikkiaan pari viikkoa.
Maastopalossa tuhoutui metsää yhteensä 227 hehtaaria, josta Kalajoen seurakunta omisti 208 hehtaaria ja viisi yksityistä metsänomistajaa 19 hehtaaria.
Palon jäljet näkyvät vuosikymmenien ajan
Kalajoen maastopaloalue sijaitsi Susinevan suoalueella, joka on maastoltaan vaihtelevaa ja ojitettua turvemaata. Kosteuden vuoksi osa metsästä paloi heikommin kuin toiset alueet.
Luonnonvarakeskuksen professori Anne Tolvanen kuvaileekin alueen nykyrakennetta mosaiikkimaiseksi. Raution kylällä palanut metsä oli iältään nuorta, minkä vuoksi palo kasvatti alueen luontoarvoa ja monimuotoisuutta.
Tolvasen mukaan maastopalon merkit voivat näkyä alueella vielä kymmenien vuosien ajan. Kalajoen seurakunta on suojellut paloaluetta 106 hehtaarin verran seuraaviksi 20 vuodeksi.
Suoalueen kosteimmilla paikoilla luonnon elpyminen ja taimettuminen lähtee Tolvasen mukaan kohtalaisen nopeasti liikkeelle.
– Ravinnepiikki, mikä tulee tuhkasta ja nostattaa maan pH:ta, on suuri ja saa ravinteet kasveille helpommin saataville.
Ensimmäisenä maastopaloalueelle saapuu pioneerilajit, kuten horsmat, karhunsammal ja koivu, minkä jälkeen ne alkavat pikkuhiljaa korvaantua varpukasveilla.
– Niistä kohdista, jotka eivät ole palaneet täysin, kasvillisuus lähtee palautumaan maan alla olevista rönsyistä, juurista tai maavarsista. Sen vuoksi alueella voi olla jo seuraavana vuonna hyvinkin vihreän näköistä ja kasvu hyvin suurta.