Turvesiirtymää vauhdittavan rahaston avustuksille on kysyntää, mutta oikeudenmukaisuus herättää kysymyksiä

Oikeudenmukaisen siirtymän JTF-rahaston haku lähti hyvin liikkeelle pohjalaismaakunnissa. Aluetaloudellisesti tuki on tärkeää, mutta se ei välttämättä ohjaudu turveyrittäjille saakka.

Hevostallin kuiviketurvevarasto
Turvetta käytetään kuivikkeena maatalouden lisäksi esimerkiksi hevostalleilla. Kuiviketurpeen saatavuus heikkenee kun energiaturpeen nostaminen vähenee. Arkistokuva. Kuva: Markku Sandell / Yle
  • Ari Vihanta

Turvetuotannosta pois siirtymistä tukevan EU-rahaston anti on otettu hyvin vastaan pohjalaismaakunnissa, joissa turvetuotanto on ollut merkittävässä asemassa.

Oikeudenmukaisen siirtymän JTF-rahaston ensimmäinen hakukierros tuotti Keski-Pohjanmaalla 26 hakemusta, niiden yhteissumma oli yli neljä miljoonaa euroa. Maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen ennakoi, että jakoon menee ensi vaiheessa 3,5 miljoonaa euroa. Kaikkiaan maakunnassa on käytettävissä JTF-rahoja 20 miljoonaa euroa vuoteen 2027 jatkuvan ohjelmakauden aikana.

Keski-Pohjanmaalla vireillä olevissa hankkeissa tutkitaan muun muassa biohiilituotannon käynnistämistä, turvetuotantoalueiden uusiokäyttöä sekä erä- ja kalastusmatkailun kehittämistä maakunnassa.

– Hakemukset olivat korkealuokkaisia. Olen hyvin tyytyväinen tähän ensimmäiseen hakukierrokseen, toteaa Kaiponen.

Etelä-Pohjanmaalla tehtiin 40 hakemusta, jotka koskivat liki 20 hankekokonaisuutta. Haettavana oli nyt 6 miljoonaa, hakemusten loppusumma oli noin 8 miljoonaa euroa. Siitä miltei puolet oli oppilaitosten digitalisaatioon ja kestävään kehitykseen liittyviä hankkeita.

– Hakemukset näyttäisivät kohdentuvan niihin asioihin, mitä toivottiin ja hakijakunta on monipuolinen, kuvailee Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehitysjohtaja Heli Rintala.

Toinen suuri kokonaisuus liittyi turpeeseen osana ruokajärjestelmää. Kuiviketurpeen korvaaminen muilla raaka-aineilla askarruttaa kovasti elintarvikemaakunnassa. Kun energiaturpeen nostaminen vähenee, pelkästään kuiviketurpeen nostaminen on taloudellisesti kannattamatonta. Projektit koskivat myös vastuullista ja vähähiilistä elintarviketuotantoa.

Kolmantena kokonaisuutena erottui maaseudun pienyritysten omistajavaihdosten vauhdittaminen. Projekteissa selvitetään esimerkiksi miten turvesoiden koneyrittäjyydestä voi siirtyä vaikkapa metsäkoneyrittäjäksi. Hakemuksissa oli myös esimerkiksi maaseudun matkailuun liittyviä hankkeita.

Oikeudenmukaisuus herättää kysymyksiä

JTF-rahoilla pyritään siis tukemaan nimenomaan oikeudenmukaista siirtymää pois energiaturpeen tuotannosta. Heli Rintalan mukaan rahaston tavoite toteutuu ainakin isossa kuvassa.

– Oikeudenmukaisen siirtymän voi ymmärtää monella tavalla. Jos sitä tarkastelee yksittäisen työntekijän tai yrityksen kannalta, voi tulla toisenlaiseen johtopäätökseen. Nyt kun tarkastelemme rahastojen raamien näkökulmasta eli miten pystytään tukemaan siirtymästä kärsivää aluetaloutta, niin siinä mielessä toteutuu.

Keski-Pohjanmaalla Kaustisen seutukunnassa suhtaudutaan kriittisemmin JTF-rahojen kohdistamiseen. Seutukunta kirjelmöi keväällä Työ- ja elinkeinoministeriölle sekä Keski-Suomen ely-keskukselle, että yritysten kehittämishankkeiden ulkopuolelle rajautuu käytännössä kokonaan vihreää siirtymää ja uusiutuvan energian käyttöä koskevat hankkeet.

Kehittämisjohtaja Petri Jylhä pitää epäkohtana etenkin sitä, että yritykset eivät saa JTF-rahastolta suoraa investointitukea uusiutuvan energian hankkeisiin, vaan nyt yritykset joutuvat investoimaan suuria summia saadakseen uutta liiketoimintaa.

– Valmistelun edetessä etäännyttiin koko ajan peruslähtökohdasta eli turveyritysten suorasta ja välillisestä tukemisesta ja koko rahoitus lähti aika yleisluontoiselle linjalle.

Työ- ja elinkeinoministeriö vetosi vastauksessaan siihen, että komission asetuksen mukaan alueellista valtiontukea investointeihin ei voi myöntää energiantuotantoon, jakeluun ja energiainfrastruktuurille. Näihin hankkeisiin on saatavissa energiatukea, mutta Jylhän mukaan ne ovat määrältään vähäisempiä.