Poistopyynnistä ovat vastanneet kalastuskunnat, joiden hallussa Norjan puolella ovat kymmenet pienet Jäämereen laskevat lohijoet.
Näätämöjoen alajuoksulla Norjan puolelle Kolttakönkäällä poistopyynnin hoitaa kalastuskunta. Kalastuskunnassa toivotaan myös Suomen osallistuvan kustannuksiin, koska poistopyynti hyödyttää myös Suomea, jonka alueella merkittävä osa joen kutualueista on.
Näätämön Norjan puolen kalastuskunnan puheenjohtajan Karl Mange Arvolan mukaan poistopyynti on onnistunut kyttyrälohen massiivisten nousujen vuosina 2019, 2021 ja nyt 2023.
– Lähes 13 000 kyttyrälohta on otettu pois, sanoo Arvola tämän kesän poistopyynnistä.
Lisäksi vapakalastajat ovat saaneet pari tuhatta kyttyrälohta. Vapakalastajista yli 90 prosenttia Norjan Näätämössä on Suomesta.
Kalastuskunta on kesä-heinäkuussa nostanut kyttyrälohet Kolttakönkään betonisesta lohiportaasta. Nyt kyttyrälohet eivät Arvolan mukaan jaksa enää nousta portaaseen, vaan jäävät parvina kutemaan könkään alapuolelle matalaan koskeen. Siitä niitä nyt pyydetään verkolla vetämällä maihin.
Poistopyynnillä pyritään rajoittamaan perinteiselle atlantinlohelle uhkaksi koetun Tyynenmeren vieraslajin kantojen kasvua.
Seurasimme pyyntiä keskiviikkona, jolloin neljällä vedolla tuli satakunta kyttyrälöhta. Pyytäjinä oli puolenkymmentä suomalaista kalastusvahtia, jotka kalastuskunta on palkannut kesäksi.
Pyydetyt kyttyrälohet on annettu kirkkoniemeläiselle Pasific Seafood -yritykselle. Kalastuskunnan tietojen mukaan kalat on fileoitu ja myyty eteenpäin Euroopan markkinoille.
Heinäkuun lopulla pyydetyt kyttyrälohet eivät kuitenkaan kelpaa enää ihmisravinnoksi, koska niiden hormonitoiminnan säätelemä, kutuun liittyvä ja kuolemaan johtava rappeutuminen on jo alkanut. Keskiviikon saalis käytetään koiranmuonaksi.
Jo kolmannesta vieraslajin suurvaelluskesästä huolimatta Näätämön alkuperäinen atlantinlohi pärjää kalastuskunnan mukaan hyvin.
– Hyvin on saatu ja kalastajat ovat sanoneet, että on noussut paljon atlantinlohta. Ei ole ollut huono kesä niille, sanoo Arvola.
Pohjois-Norjan lohijoilta on kalastettu torstaihin mennessä yhteensä jo yli 110 000 kyttyrälohta.
Kansainvälisen politiikan tutkija kiinnostui kyttyrälohesta
Kyttyrälohen raju lisääntyminen on esimerkki suurista ympäristönmuutoksista, joiden aikaa elämme.
Kansainvälisen politiikan tutkija Sunna Kokkonen selvittää eri ihmisryhmien suhtautumista pohjoisen suureen lohimuutokseen. Kokkonen valmistelee aiheesta väitöskirjaa.
Lohi on määrittänyt ihmisten elämää muinaisista ajoista asti Näätämöjoella ja Tenolla. Kannan heikentyminen on johtanut Tenon vesistössä lohenkalastuksen täyskieltoon usean vuoden ajan. Täyskielto on aiheuttanut voimakasta arvostelua paikallisessa väestössä. Kyttyrälohen rynnäkkö on lisännyt jännitteitä entisestään.
Norjan viranomaisten epäonnistunut kokeilu kyttyrälohen poistopyynnistä Tenon poikkipadolla on herättänyt rajua kritiikkiä paikallisissa sekä Suomen että Norjan puolella. Poikkipato on vuotanut kymmeniä tuhansia kyttyrälohia, mutta haitannut atlantinlohen kutuvaellusta Tenon vesistään ja sen lukuisiin sivujokiin.
– Onhan se mielenkiintoista nähdä, miten eri ryhmät pystyvät osallistumaan päätöksentekoon ja kenen tieto on tärkeää. Kenen sanaa kuunnellaan, kenen ei ja miksi. Tällaiset valtakysymykset tietysti kiinnostavat politiikan tutkimuksessa, Sunna Kokkonen sanoo.
Tutkijan mukaan näyttää siltä, että kyttyrälohen poistopyynnillä on laaja kannatus mutta atlantinlohi jakaa mielipiteitä.
– Atlantinlohen suojelutoimista ja sen vähenemisen syistä ollaan eri mieltä. Verkkokalastajilla ja vapakalastajilla eri syyt, ja tutkijat saattavat ajatella eri tavalla. Miksi on niin paljon hajontaa, se on kiinnostavaa, sanoo Kokkonen.