Danhajaa Hovalyg kuuluu Venäjän vähemmistökansaan nimeltä tuvalaiset. Hän on aktivisti, kirjailija ja Tasavalta puhuu -podcastin juontaja, joka vastustaa Venäjän sotaa Ukrainassa. Hän jätti kotiseutunsa, koska Venäjästä tuli hänelle vaarallinen maa.
Millaisessa tilanteessa vastaat tähän puheluun?
– Tällä hetkellä olen Montenegrossa. Täällä on kova helle. En ole tottunut Balkanin ilmastoon, joten tämä on tukalaa. Teen täällä töitä.
Danhajaa Hovalyg on tuvalainen nimi. Mitä nimesi tarkoittaa?
– Danhajaa tarkoittaa tuvaksi varhaista aamunkoittoa. Olen melkein koko ikäni vihannut nimeäni, koska venäläiset lausuvat sen väärin. Etunimeni aiheutti niin paljon päänvaivaa, että lapsena äitini alkoi kutsua minua Danaksi. Aikuisena oivalsin, että nimeni ei ole Dana, enkä halua käyttää sitä.
Tuva on Venäjän tasavalta, joka sijaitsee kaukana Moskovasta Mongolian rajalla. Näetkö itsesi tuvalaisena vai venäläisenä?
– Olen paljasjalkainen tuvalainen. Koko sukuni on syntynyt ja elänyt Tuvan tasavallan alueella. Minulla on kiinalaisia ja mongolialaisia juuria. Se on tavallista Tuvassa, joka oli vuosisatoja sekä mantšurialaisten että mongolialaisten miehittämä. Tasavallan asukkaista 88 prosenttia kuuluu alkuperäiskansaan.
Tuvalaisia on noin 280 000, ja he puhuvat turkkilaisia kieliä muistuttavaa tuvan kieltä. Olet käynyt venäjänkielisen päiväkodin ja koulun. Miksi et käynyt kouluja tuvaksi?
– Osasin venäjää paremmin kuin tuvaa jo alakouluun mennessä. Opettajastani oli tärkeää, että opin venäjää ilman aksenttia. Kotona ja koulussa oletettiin, että muuttaisin Tuvasta pois korkeakouluopintojen perässä. Tuvan kielellä pystyn puhumaan arkisista asioista. Muuten puhun venäjää.
Tuvalaiset ja muut alkuperäiskansojen edustajat kohtaavat Venäjällä syrjintää. Miten syrjintäkokemukset ovat muokanneet suhtautumista alkuperääsi?
– Aloin kyseenalaistaa tuvalaisuuttani, kun minua kiusattiin kesäleirillä Tuvan ulkopuolella. Päättelin, että tuvalaisia lapsia kiusattiin, koska olimme huonompia kuin venäläiset. Pitkään yritin sulautua valtaväestöön ja muuttua venäläiseksi.
Kun muutin opiskelemaan Moskovaan, koin siellä toistuvasti syrjintää. Nimittely, uhkailu ja syrjintä vuokramarkkinoilla olivat tavallisia kokemuksia. Olin hyvin vihainen, mutta kätkin vihan sisälleni. Koin, että olin menettänyt osan tuvalaisesta maailmankuvasta venäläisen kustannuksella. Se aiheutti jännitteitä myös perhesuhteissani.
Kerrot olevasi feministi sekä sodanvastainen ja dekolonialistinen aktivisti. Minkä puolesta dekolonialistinen aktivisti taistelee?
– Usein ajatellaan, että siirtomaa-ajattelu ja sen ilmiöt ovat jääneet historiaan. Näin ei ole. Venäjä harjoittaa siirtomaapolitiikkaa jopa omien rajojensa sisällä. Kreml on vienyt tasavalloilta mahdollisuuden autonomiseen poliittiseen päätöksentekoon. Alueiden kallisarvoiset raaka-aineet louhitaan välittämättä seurauksista ympäristölle ja asukkaille.
Miten siirtomaapolitiikka näkyy Tuvassa ja muissa Venäjän tasavalloissa?
– Aasian tasavallat häviävät Moskovalle elinikää, elämänlaatua, varallisuutta ja koulutusta mittaavissa tilastoissa. Lisäksi Venäjä on tukahduttanut kansallista liikehdintää väkivaltaisesti 1990-luvulta saakka. 2010-luvulta venäjän kielen asemaa on vahvistettu ja samalla alkuperäiskansojen kielten asemaa on heikennetty järjestelmällisesti. Kreml ei kunnioita alkuperäiskansojen oikeutta olemassaoloonsa.
Ryhdyit aktivistiksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Miten olet vastustanut sotaa?
– Osallistuin protesteihin. Kun alkoi tulla tietoja siitä, että asukaslukuun suhteutettuna tuvalaisia sotilaita kuolee Ukrainassa paljon, havahduin siihen, millainen alkuperäisväestön tulevaisuus voi olla. Koin epäoikeudenmukaiseksi sen, että tuvalaiset laitetaan tykinruuaksi venäläisen kansallismielisen idean vuoksi. Haluan kertoa tuvalaisille, että alkuperäisväestön värvääminen rintamalle on osa Venäjän siirtomaapolitiikkaa.
Miten sota on muuttanut Venäjän suhtautumista tasavaltoihin?
– Venäjä on alkanut yhä useammin harjoittaa näytösluonteista toimintaa, jonka tarkoitus on muodon vuoksi muistuttaa, että Venäjä on kulttuurisesti ja etnisesti monipuolinen maa. Alkuperäiskansojen ongelmista ei kuitenkaan saa puhua julkisesti. Valtio rahoittaa tällä hetkellä kulttuuriprojekteja, jotka tukevat Kremlin hyökkäystä Ukrainaan.
Kohteleeko Venäjän armeija alkuperäiskansoihin kuuluvia sotilaita eri tavalla kuin venäläisiä sotilaita?
– Kyllä. Liikekannallepanon kriteerit syrjivät alkuperäiskansojen miehiä. Köyhien tasavaltojen miehillä ei usein ole turvanaan opiskelupaikkaa ja esimerkiksi työpaikkaa it-alalla. Heillä ei myöskään ole varaa lähteä piiloon ulkomaille.
Sodassa vähemmistökieliä puhuvat joutuvat usein lähemmäs rintamalinjaa, koska Venäjä muodostaa viestijoukkoja vähemmistökielten edustajista salaisten viestien välittämiseksi. Vähemmistöihin kuuluvat ovat raportoineet heikosta varustuksesta ja olemattomasta koulutuksesta. Tiettävästi aasialaistaustaiset venäläissotilaat viettävät pidempiä aikoja sotavankeina kuin muut.
Millaisia viestejä Venäjän valtio lähettää tuvalaisille juuri nyt?
– Valtion propagandaa levitetään voimakkaasti tasavalloissa. Luulen Kremlin pelkäävän, että itsensä ei-venäläisiksi identifioivat voivat ryhtyä kapinaan keskushallintoa vastaan. Viranomaiset tarkkailevat toimintaa netissä ja kaduilla. Ihmisiä vangitaan ja tuomitaan herkästi sodanvastaisista ilmaisuista.
Miten Venäjän väkivaltakoneisto on muuttunut sodan aikana?
– Kotietsinnät, kuulustelut ja puhelinten salakuuntelu ovat tulleet melko tavallisiksi. Pelkään, että on vain ajan kysymys, milloin rangaistukset sodan vastustamisesta kovenevat. Viranomaiset uhkailevat ja painostavat aktivistien perheitä yhä useammin. Olen turvassa ulkomailla, mutta olen huolissani sukulaisistani.
Olet asunut kahdeksan vuotta Moskovassa ja Saksassa. Haluatko palata kotiseudullesi?
– En voi palata lähiaikoina, koska se olisi vaarallista. Olen asunut Saksassa puolitoista vuotta ja elämä demokraattisessa valtiossa on muuttanut minua. En tiedä, voisinko enää asua paikassa, jossa turvallisuudentunteeni on jatkuvasti koetuksella. Unelmoin, että voisin tehdä työtä Tuvan kulttuurisen ja historiallisen perinnön säilyttämiseksi. Jonain päivänä haluamme mieheni kanssa matkustaa Tuvaan ja juhlia häitämme perinteiseen tuvalaiseen tapaan.
Tässä juttusarjassa soitamme venäläisille ja etsimme vastauksia siihen, mitä Venäjän eri ammattien edustajille, kansalaisyhteiskunnalle, toimittajille ja aktivisteille kuuluu.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 1. elokuuta klo 23:een asti.