ANNECY/MÉGEVETTE Serge Taboulot seisoo vehreän vuoristometsän keskellä 800 metrin korkeudessa. Hän osoittaa puroa, joka tuo vettä ylempää Ranskan Alppien rinteiltä.
Iloisesti virtaava puro antaa väärän mielikuvan siitä, että vettä riittää.
Heinäkuun lopussa rankkasateet ovat juuri pyyhkineet alueen yli. Ajatus metsäpaloista tuntuu kaukaiselta mättään lätistessä kenkien alla.
Kuivuus ei silti ole kaukana.
– Sateiden jälkeen metsä on vähän aikaa märkä, mutta jos elokuussa on pitkään kuumaa, tilanne saattaa muuttua kriittiseksi täälläkin, Taboulot sanoo.
Serge Taboulot johtaa Institut des risques majeurs -yhdistystä, joka levittää tietoa ympäristöriskeistä viranomaisille ja suurelle yleisölle.
Siinä missä moni muu Välimeren maa on kärsinyt viime viikkoina pahoista metsäpaloista, Ranska on toistaiseksi selvinnyt vähällä. Paloalueet Etelä-Ranskassa ja Korsikalla ovat pysyneet hallinnassa.
Kesä on palojen suhteen kuitenkin vasta alkupuolella. Elokuu on tyypillisesti kuumin kesäkuukausi, joka tuo mukanaan enemmän ja suurempia metsäpaloja.
Viime vuonna Ranskassa ennätyksellisen suuret palot tuhosivat metsää esimerkiksi Bordeaux’n kaupungin eteläpuolella. Tutkijoiden mukaan se oli ensimmäinen konkreettinen osoitus siitä, että ilmastonmuutoksen myötä yleistyvä kuivuus tuo laajojen metsäpalojen riskin myös pohjoisemmille alueille Ranskassa.
Vaarassa eivät ole vain Provencen kuvankauniit kukkulat, vaan pian myös Bretagnen tammet ja Alppien rinteiden metsät.
”Viime vuosi oli meille herätyskello”
Ranskan itäosassa Sveitsin ja Italian kupeessa sijaitsevan Ylä-Savoijin eli Haute-Savoien alueen palopelastustoimia johdetaan Annecyssä olevasta keskuksesta.
Tähän mennessä alueen metsäpalot ovat olleet pieniä ja yleensä helposti rajattavia. Pian tilanne on kuitenkin toinen. Suurten palojen riski kasvaa vuoristossa koko ajan, sanoo vuoristometsien palontorjunnan asiantuntija.
– Viime vuosi oli meille herätyskello. Suuria metsäpaloja saattaa olla myös alueilla, joilla niitä ei perinteisesti ole ollut, Bernard Gay sanoo.
Vaarassa oleviin metsiin on eri puolilla Ranskaa tehty jo ennalta paloja hillitseviä hakkuita ja sijoitettu tarvikkeita ja vesivarastoja. Palontorjuntaa on harjoiteltu yhdessä vapaapalokuntien ja muiden viranomaisten kanssa. Metsäteitä on vahvistettu raskaita paloautoja kantaviksi.
Gay esittelee uutta sääpalvelua, jonka avulla metsäpalojen riskiä voidaan seurata reaaliajassa. Ranskan ilmatieteen laitoksen palvelu ottaa huomioon myös ihmisten liikkeet ja muut riskitekijät.
Ihmiset ovat riski siksi, että yhdeksän paloa kymmenestä on ihmisten joko vahingossa tai tahallaan sytyttämiä. Tupakantumpit, grillaaminen ja jopa maastoon unohtunut lasipullo saattavat sytyttää suuria metsäpaloja.
Tiheiden vuoristometsien sammutus on hankalaa
Bernard Gay kertoo, että palokunnissa puhutaan kolmen 30:n säännöstä. Metsäpalovaara on suuri, jos lämpötila on yli 30 astetta, ilmankosteus on alle 30 prosenttia ja tuulen nopeus on yli 30 kilometriä tunnissa.
– Lisään tähän vielä maaston kaltevuuden, yli 30 astetta, sillä vuoristossa jyrkät rinteet muodostavat oman lisäriskinsä. Tuli leviää nopeasti ylöspäin, Gay selittää.
Vuoristoissa on tiheitä metsiä, joiden sammuttaminen on erityisen hankalaa, koska kalustoa on vaikeaa saada palopaikalle. Tärkein työkalu onkin helikopterit, jotka toimivat vuoristossa sammutuslentokoneita ketterämmin.
Kalustoa uusitaan, ja maastoon rakennetaan vesivarastoja. On myös nopeasti pystytettävien uima-altaiden kaltaisia vesivarastoja, joita voidaan tarpeen tulleen pudottaa lähelle paloaluetta.
Olennaista on myös koulutus.
– Metsäpalojen torjunta on nyt pelastajakoulutuksen yksi erikoistumisala. Jatkossa se täytyy todennäköisesti ottaa mukaan peruskoulutukseen, koska metsäpaloista tulee niin tavallisia, Bernard Gay sanoo.
Ilmastonmuutos näkyy jo vuoristometsässä
Ranskassa ennuste tälle vuodelle on kohtalaisen lohdullinen. Maasto ei ole niin kuivaa ja paloherkkää kuin se oli viime vuonna tähän aikaan.
Vaikka lämpöennätyksiä on rikottu Ranskassakin ja ilmatieteen laitos lupaa loppukesästä selvästi tavallista kuumempaa, maasto on lähes joka puolella Ranskaa kohtalaisen kosteaa. Pohjavettäkin riittää, vaikka se on monella alueella tavallista alempana.
Ranskassa on ollut vuoden 2000 jälkeen selvästi entistä enemmän hellekausia, joka vuosi. Aiemmin hellejaksoja oli noin kerran viidessä vuodessa. Etelä-Ranskassa helteen määritelmä on, että lämpötila on päivällä vähintään 36 astetta ja yöllä elohopea ei laske alle 24 asteen.
Vuoristoalueilla lämpeneminen on tuplasti nopeampaa kuin muualla Ranskassa.
Alppien rinteillä Ylä-Savoijissa metsässä näkyy selvästi kärsiviä kuivahtaneen näköisiä kuusia.
Havupuut kestävät pitkiä kuivuusjaksoja huonosti, selittää ympäristöyhdistyksen Serge Taboulot. Tuholaisten määrä lisääntyy, ja kun puut kuolevat, ne eivät sido enää maaperää.
– Silloin uhkana ovat tulipalojen lisäksi maanvyörymät etenkin, kun rankkasateitakin on enemmän sääilmiöiden muuttuessa entistä äärimmäisemmiksi.
Taboulotin mukaan ihmiset eivät ymmärrä tarpeeksi hyvin meneillään olevaa muutosta.
Lämmöstä nautitaan, mutta koska muutokset tapahtuvat hitaasti ja ovat toistaiseksi pieniä, niihin ei kiinnitetä huomiota, Taboulot harmittelee.