Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa Naton varustautumiseen monin tavoin sen eurooppalaisissa liittolaismaissa. Pääsihteeri Jens Stoltenberg vaati Vilnan huippukokouksen alla heinäkuun alussa kaikkia Nato-maita nostamaan puolustusmenonsa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Kanadan puolustusmenot olivat viime vuonna noin 1,22 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kanada on tilastojen valossa samalla tasolla Belgian, Luxemburgin, Slovenian, Espanjan ja Turkin kanssa. Kunkin puolustusmenot ovat alle 1,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomen osuus on puolustusministeriön laskelmien mukaan 1,96 prosenttia bruttokansantuotteesta tänä kuluvana vuonna.
Kahden prosentin tavoitteen ovat ylittäneet Yhdysvallat, Puola ja Britannia. Asiasta kirjoittaa The Economist-lehti.
Kanadan pääministeri Justin Trudeau on torjunut epäilyjä Kanadan säästeliäästä linjasta. Hänen mukaansa Kanada on luotettava kumppani kaikkialla maailmassa. Pääministeri linjaa, että aseinvestoinneissa tuki annetaan jatkossakin kanadalaisten hyväksi.
Kahden prosentin tavoitteeseen pitkä matka
Kuilu Naton kahden prosentin tavoitteeseen on melko leveä. Kanadan talousarviosta vastaava virkamies Yves Giroux arvioi, että tavoitteen saavuttamiseksi Kanadan olisi satsattava 57 miljardin dollarin suuruinen summa vuoteen 2027 mennessä.
Ukraina toi painetta myös Kanadan sotilasmenojen jakautumiseen. Hallitus on ottanut puolustuspolitiikan uuteen tarkasteluun, sillä Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset näkyvät myös Atlantin takana. Tarkastelussa selvitetään esimerkiksi sitä, millaisia vahvuuksia Kanada tarvitsee.
Kanadan laivaston tavoitteena on hankkia 12 uutta sukellusvenettä ja 15 uutta fregattia.
Kanada on tällä hetkellä mukana Naton eurooppalaisessa rakennelmassa muun muassa Latviassa. Baltiaan siirretään prikaatin verran sotilaita vuonna 2026. Kanada investoi myös Pohjois-Amerikan ilmapuolustusjärjestelmään Noradiin.