Punkkeja on tänä kesänä havaittu ennätysmäärä – Punkkiliven havainnoissa rikkoutui 100 000:n raja

Punkkeja on hellekauden jälkeen liikkeellä taas runsaasti. Kansalaiset voivat ilmoittaa havainnoistaan kolmatta kesää käytössä olevaan Punkkiliveen.

Kansalaisten tekemät punkkihavainnot tarjoavat tutkijoille arvokasta tietoa siitä, missä ja milloin punkit liikkuvat. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle, video: Arttu Kuivanen / Yle
  • Suvi Pulliainen

Turun yliopiston tutkijatohtori Jani Sormunen kulkee Turun Ruissalon metsässä vetäen perässään valkoista lakanan palaa.

Neliömetrin kokoinen kangas viistää karikkeista maata, ja muutaman vedon jälkeen lakanassa näkyy elämää.

– Tuossa on puutiaisen nuoruusvaihe eli nymfi. Tämä on se ikävaihe, joka ihmisiin eniten tauteja levittää. Ne ovat pienempiä kuin aikuiset ja voivat kantaa jo borreliabakteereita ja puutiaisaivotulehdusvirusta, Sormunen selittää ja osoittaa häviävän pientä pistettä lakanalla.

Kuluva kesä on ollut ennätyksellinen punkkihavaintojen määrässä.

Turun yliopiston ja lääkeyhtiö Pfizerin Punkkilive-palveluun tehtyjen havaintojen määrä on jo ylittänyt 100 000:n rajan, kun koko viime vuonna havaintoja tehtiin hieman alle 80 000.

Sormusen mukaan alkukesä oli puutiaisten suhteen hyvin vilkas. Keskikesän kuiva hellejakso ajoi punkit paikoitellen piiloon, mutta sateiden ja viileämpien kelien myötä puutiaiset ovat taas lähteneet liikkeelle sankoin joukoin.

Havainnot kartoittavat punkkien levinneisyyttä

Punkkihavaintoja on voinut ilmoittaa Punkkilive-palveluun kolmen vuoden ajan.

Koska kyseessä ovat kansalaisten tekemät havainnot, niitä tulee sieltä, missä ihmiset eniten liikkuvat. Havaintojen määrän lisääntyminen ei siis välttämättä kerro suoraan punkkien määrän lisääntymisestä.

Tutkijoiden omat tutkimustulokset ovat kuitenkin samansuuntaisia havaintojen kanssa.

– Kyllä havaintoja tulee eniten juuri niiltä alueilta, joissa me olemme havainneet myös maastotutkimuksissa eniten puutiaisia. Että kyllä siinä jonkinlainen yhteys todennäköisesti on, Jani Sormunen sanoo.

Sormunen kertoo, että tänä vuonna yhteydenottoja on tullut paljon uusilta alueilta.

– Monet koiranomistajat ovat löytäneet koiristaan tänä vuonna puutiaisia, vaikka aikaisemmin eivät ole, Sormunen selittää.

Kansalaisten tekemät havainnot ovat tutkijoille arvokasta tietoa. Niiden avulla saadaan tietää muun muassa missä ja milloin punkit liikkuvat. Sormunen vinkkaa tekemään ilmoituksen heti punkin löytymisen jälkeen. Mitä nopeammin ilmoituksen tekee, sitä todennäköisemmin myös paikan muistaa oikein.

Henkilö vetää kepin päässä olevaa kankaan palaa metsän pohjaa pitkin.
Turun yliopiston tutkijatohtori Jani Sormunen kerää punkkeja kepin päähän viritetyn lakanan palan avulla. Sama menetelmä on käytössä kaikilla puutiaistutkimusta tekevillä. Kuva: Arttu Kuivanen / Yle

Puutiaisten kantamat taudit saattavat pelottaa luonnossa liikkujaa. Paras tapa suojautua punkeilta ovat Sormusen mukaan pitkät housut, joiden lahkeet suljetaan sujauttamalla ne sukkien sisään.

Vaikka paljaalta iholta punkin huomaa helpommin, vaatii sen bongaus erityistä valppautta. Luonnossa liikkuessa se ei aina ole mahdollista.

– Jos kulkutie lahkeen sisään on suljettu, siinä on puutiaiselle aika pitkä matka kiivetä jalkaa pitkin ennen kuin se pääsee pois näkyvistä, Sormunen vinkkaa.