Helsinkiläinen Adham Mahmoud Youssef Ahmed Ibrahim myy työkseen tupakkatuotteita.
Ibrahimilla on kuitenkin oikeustieteen kandidaatin tutkinto Hollannista. Hänellä on myös työkokemusta koulutusta vastaavista tehtävistä sekä ulkomailta että Suomesta.
Uudelleentyöllistyminen Suomessa on silti ollut haastavaa, vaikka juristien työllisyystilanne on työmarkkinatorin mukaan hyvä. Ibrahimin tutkinto ei kuitenkaan vastaa suomalaista oikeustieteen maisterin tutkintoa.
Ibrahim uskoo sen johtuvan hänen nimestään. Hän saa töitä hakiessaan vastauksia lähinnä siivous- ja ravintola-alalta.
– Kun nimi koostuu viidestä arabialaisesta nimestä, ei elämä täällä ole helppoa, hän toteaa.
Vähättelyä työelämässä
Ibrahim kertoi kokemuksiaan rasismista Ylen kyselyssä. Kyselyyn tuli seitsemänsataa vastausta.
Ylellä on tiedossa kaikkien niiden kyselyyn vastanneiden henkilöllisyydet, joiden sitaatteja tässä jutussa käytetään.
Vastausten perusteella rasismi työelämässä ei ole epätavallista.
Syrjintää palveluissa
Työelämän lisäksi rasismia kohdataan julkisten palvelujen käytön sekä viranomaisasioinnin yhteydessä, kuten myös asuntomarkkinoilla.
THL:n viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluissa 10 prosenttia maahanmuuttajataustaisista naisista ja 8 prosenttia maahanmuuttajataustaisista miehistä oli kokenut syrjintää.
Adhem Ibrahim loi Facebookissa valekäyttäjän ”George Adams” ja päätti kokeilla, saako hän tuolla tekaistulla nimellä enemmän vastauksia ryhmässä, jossa ilmoitetaan vuokra-asunnoista.
Kyllä sai, paljon enemmän.
Huutelua julkisilla paikoilla
Helsingissä asuva Sara Mahmoud kertoo törmänneensä rasismiin kaupassa. Vartijat epäilivät hänen siskojaan myymälävarkaudesta, vaikka hälyttimet laukesivat toisen asiakkaan kävellessä niiden ohi.
– Vartija sanoi, että henkilöllisyystodistukset esiin. Vaikka hän näki Suomen passin, ja syntymäpaikkana Suomen, niin hän kysyi, “minkä maalainen sä oikeasti olet”.
Mahmoud on kokenut nimittelyä, kommentointia, jopa päälle sylkemistä.
Mutta pahinta rasismia tai rasismin hyväksymistä Suomessa on Mahmoudin mukaan se, kun rasismia kokevan tunne mitätöidään.
– Sitä häpeää ihan hirveästi, kun kaverit tai sukulaiset kuulee, että sinua on halveksittu julkisesti.
– Ja sitten sanotaan, että se on läppää. Jokainen ihminen, joka käyttää rasistista ilmaisua, lähettää selvän viestin, ja se on halveksunta.
Lapsetkaan eivät säästy
Moni kyselyyn vastannut on kohdannut rasismia perheenjäsenten, kuten lasten kautta.
Adoptiolapsen äiti -nimimerkillä kirjoittanut vastaaja kertoo, ettei edes hän ”sanavalmiina” ihmisenä ole tuntunut löytävän sanoja, kun on kohdannut lapsensa kanssa rasistisesti käyttäytyvän henkilön.
– Voin vain kuvitella, kuinka vaikeaa tällaisen hyökkäyksen kohtaajalla itsellään on, hän toteaa.
Ulkonäön kommentointia
Kyselyssä nousee esiin myös lukuisia kieleen ja erilaiseen ulkonäköön kytkeytyviä kokemuksia.
21-vuotias helsinkiläinen musiikinopiskelija Sadelilja Larimo on adoptoitu Kiinasta. Hänen rasismikokemuksensa liittyvät pääasiassa ulkonäköön.
– Kiinalaisuuteen liittyvät sterotypiat, kuten vinosilmät, iso pää, iso nenä, sitä on kuullut aina.
Miten rasismia voitaisiin vähentää?
Kyselyssä vastaajilta pyydettiin ajatuksia myös siitä, mitä toivoisit tapahtuvan, että rasismia olisi Suomessa vähemmän?
Vastaajien mielestä rasismia vähentää se, että ollaan tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa.
Koulutus ja kotikasvatus mainitaan niin ikään usein, sekä myös selkeämmät väylät raportoida rasismista.
Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan rasismi jää usein tunnistamatta, jos sitä ei ole itse kokenut. Ylen kyselyyn vastanneet pitävätkin erityisen tärkeänä sitä, miten valtaväestö rasismiin suhtautuu ja reagoi.
Sadelilja Larimon ja Sara Mahmoudin pyyntö rasismin vähentämiseksi on yksinkertainen: kuunteleminen.
– Toivoisin parempaa kommunikaatiota. Saa olla utelias ja kiinnostunut, mieluusti kerron. Mutta antaa minulle tilan kertoa, miten minä koen, kuka minä olen, Larimo toteaa.
– Samalla tavalla kuin korona-aikana kuunneltiin terveydenhuollon ammattilaisia, niin mielestäni nyt pitäisi kuunnella niitä, jotka ovat rasismin kohteena, Mahmoud toteaa.
Myös Adham Ibrahim toivoisi, että maahanmuuttajataustaisiin tutustuttaisiin avoimemmin.
– Emme ole isoja, pahoja, pelottavia ihmisiä. Ajan kanssa ihmiset ymmärtävät, että meissä on paljon enemmän yhteneväisyyksiä kuin eroavaisuuksia.
Suomen suhteen Ibrahim on kuitenkin menettämässä toivon. Kärsivällisyys on loppumassa kun ilmapiiri on se, että rasistisia heittoja voidaan sanoa ilman seurauksia.
Ibrahimin mielestä väkivaltainen rasismi on taas lisääntynyt Suomessa. Siksi hän suunnittelee lähtevänsä pois.
Juttua täydennetty 9.8. lisäämällä tieto, että juristien hyvä työmarkkinatilanne viittaa oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon (jollaista haastateltavalla ei ole) suorittaneisiin.
Rasismista keskustellaan A-studiossa 7.8.2023. Lähetys alkaa YLE TV1:ssä ja Yle Areenassa kello 21.00.