Uusi hallitus hakee sosiaaliturvaan mallia muista Pohjoismaista.
Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan lähes kaksi kertaa enemmän toimeentulotuen saajia kuin Ruotsissa. Suomessa tukea tarvitsee nyt noin seitsemän prosenttia väestöstä eli 400 000 henkilöä. Suurin osa heistä on työttömiä.
Hallitus aikoo nyt vähentää pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta ja puolittaa tuen saajien määrän.
– Ensisijaisesti sitä kautta, että työllisyys vahvistuu ja että toimeentulotukea tarvitsevien määrä vähenee, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo.
Tutkijoiden mukaan hallituksen tavoitteeseen on vaikea päästä. Ministerikin arvioi, että sitä ei yhdessä hallituskaudessa saavuteta.
– Tarvitaan voimakasta pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä, THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio sanoo.
Toimeentulotuen tarve voi päinvastoin kasvaa, kun hallitus aikoo samaan aikaan leikata asumistukea ja työttömyysturvaa.
– Se yleensä tarkoittaa sitä, että ihmiset joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Eli hallituksen tavoite on vähän ristiriitainen, Kelan tutkija Tuija Korpela sanoo.
Ministeri Grahn-Laasonen myöntää, että näin voi aluksi käydä.
– Mutta tavoitteena pidemmällä aikavälillä on se, että yhä suurempi osuus työikäisestä väestöstämme olisi töissä.
Professori Saari: Hallituksella on ”tolkku ajatus”
Hallitus aikoo myös tiukentaa toimeentulotuen saamisen ehtoja. Tuen hakija voidaan velvoittaa esimerkiksi töihin julkisorganisaatioon tai koulutukseen. Pyrkimyksenä on ehkäistä pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.
Ministeri Grahn-Laasonen on erityisen huolissaan nuorista.
– On mielestäni ongelma, jos toimeentulotukea saa hakemuksella kohtaamatta ketään ammattilaisia, jotka voisivat auttaa nuorta eteenpäin.
Hallitus on tässä oikeilla jäljillä, Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari arvioi.
Saari muistuttaa, että jo tällä hetkellä toimeentulotuen saamisen ehto on työhön hakeutuminen eli pitää ilmoittautua työnhakijaksi, mutta vastikkeellisuus on puuttunut.
– Suomen kiistaton heikkous on ollut se, että olemme pitkään antaneet ihmisten olla toimeentulotuella. Siitä on ilmoitettu kunnalle, mutta mitään toimenpiteitä sen jälkeen ei yleensä ole ollut.
Hallituksella on Saaren mukaan ”tolkku ajatus”, että katsotaan missä kunnossa ihminen on ja onko tarvetta joillekin erityisille toimenpiteille. Mutta toimeenpano on täynnä erilaisia ongelmia.
– Poliitikkojen on helppo sanoa, että ihmisiä pitää kannustaa työllistymään. Mutta entäs sitten, jos ei aktivoidu, jos ei työllisty.
Voiko toimeentulotuen evätä kokonaan?
Hallitus aikoo myös selvittää, voidaanko toimeentulotuki evätä kokonaan, jos hakija ei toteuta asetettuja velvoitteita.
Asian tekee ongelmalliseksi se, että perustuslaki takaa oikeuden välttämättömään toimeentuloon.
– Tällä hetkellä on epäselvää, onko Kelan perustoimeentulotuki vai hyvinvointialueiden täydentävä tuki sitä viimesijaista tukea, THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio sanoo.
Moision mukaan Kelan tuki voitaisiin evätä, jos hyvinvointialueiden tuki on viimesijaista.
– Muissa Pohjoismaissa toimeentulotuki rahaetuutena voidaan evätä tietyin ehdoin, Moisio sanoo.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo, että uudistukset tehdään perustuslakia noudattaen. Viime kädessä harkinta tehdään eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.
– On hyvin vaikea nähdä, että perustuslakivaliokunta hyväksyisi sellaisen tilanteen, että ihminen jäisi Suomessa täysin ilman toimeentulotukea, professori Juho Saari sanoo.
Voit keskustella aiheesta 7.8. kello 23:een saakka.