Petteri Orpon (kok.) hallitus ei todennäköisesti ole edistämässä eutanasian laillistamista. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, asia saattaa siitä huolimatta tipahtaa hallituksen pöydälle.
Hallitusohjelmassa eutanasiaa ei mainita. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) ei halunnut kommentoida hallituksen eutanasialinjauksia Ylelle.
Hallitusneuvotteluiden aikana arvokysymyksiä, mukaan lukien hallituksen suhtautuminen eutanasian laillistamiseen, siirrettiin puoluesihteerien pöydän puitavaksi. Pöydässä etsittiin yhteistä säveltä siihen, miten hallitus tulee suhtautumaan hankaliin asioihin, joita hallituskauden aikana todennäköisesti tulee eteen.
Eutanasia on vaikea kysymys etenkin kristillisdemokraateille. Hallitusneuvotteluiden aikana puolueen puheenjohtaja Sari Essayah (kd.) painotti, että eutanasian laillistamista ei edistetä tällä hallituskaudella.
Ylen ennen vaaleja puoluejohtajille teettämän vaalikyselyn mukaan kysymys jakaa hallituspuolueita.
Hallituspuolueista jyrkästi asiaa vastusti ainoastaan kristillisdemokraatit, kun taas RKP ja perussuomalaiset eivät osanneet kertoa kantaansa. Perussuomalaiset painotti, että puolueessa asia nähdään omantunnon kysymyksenä.
Sen sijaan pääministeripuolue kokoomus oli valmis sallimaan eutanasian.
– Kokoomus katsoo, että ihmisellä on oltava oman vakaan harkintansa pohjalta oikeus saada kuolinapua sellaisessa tilanteessa, jossa parantumattomasta sairaudesta tai vaivasta aiheutuvaa kärsimystä ei ole käytettävissä olevilla lääketieteellisillä keinoilla muuten mahdollista riittävästi lievittää, kokoomus perusteli vastauksessaan.
Myös esimerkiksi Ilta-Sanomien viimekeväisessä vaalikoneessa kristillisdemokraattien ehdokkaiden linja eutanasian laillistamiseen erosi voimakkaasti muista.
Mutta miten kansalaiset suhtautuvat asiaan?
Suomalaisten suhtautumista eutanasiaan laajemmin kartoittavista selvityksistä on jo aikaa. Ylen Taloustutkimuksella vuonna 2016 teettämän kyselyn mukaan 73 prosenttia vastaajista kannatti eutanasian sallimista.
Samana vuonna julkaistu yliopistonlehtori Anja Terkamo-Moision väitöstutkimus arvioi kansan tuen vielä vankemmaksi: eutanasian hyväksyi 85 prosenttia vastaajista. Itä-Suomen yliopistossa toimiva Terkamo-Moisio selvitti myös terveydenhuollon ammattilaisten suhtautumista eutanasiaan. Samaisen tutkimuksen mukaan myös sairaanhoitajien enemmistö suhtautui eutanasiaan myötämielisesti.
Terkamo-Moision mukaan tuoretta akateemista tutkimusta aiheesta tarvittaisiin kipeästi.
– Jos haluamme avata Suomessa eutanasiakeskustelun uudelleen, meidän pitäisi tutkia hyvin tarkasti, mitä kansalaiset, sairaanhoitajat ja lääkärit ovat juuri tällä hetkellä asiasta mieltä.
Anja Terkamo-Moisio, yliopistonlehtori
Kansainvälisen tutkimuksen mukaan viimeisen 10–20 vuoden aikana länsimaissa ihmisten asenteet eutanasiaa kohtaan ovat muuttuneet sallivammiksi. Terkamo-Moisio kuitenkin painottaa asiaan liittyvän paljon epävarmuutta. Suhtautumiseen voi vaikuttaa muun muassa se, miten eutanasia milloinkin määritellään.
Hallitus lupaa satsata ihmisen loppuvaiheen hoitoon
Vaikka Orpon hallitus ei lupaa edistää eutanasian sallimista, hallitusohjelmassa luvataan panostaa niin saattohoitoon kuin palliatiiviseen hoitoon. Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan oireita ja kärsimystä lievittävää hoitoa. Saattohoito ajoittuu ihmisen viimeisille elinviikoille ja päiville, ja se on osa palliatiivista hoitoa.
Etenkin kristillisdemokraatit ovat painottaneet palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämistä eutanasian laillistamisen sijaan.
Juha Hännisen mukaan se ei kuitenkaan pelkästään riitä. Hänninen on ammatiltaan palliatiivinen lääkäri ja tietokirjailija. Hän toimii Oikeus arvokkaaseen kuolemaan -yhdistyksen puheenjohtajana.
Yhdistys tavoitteli eutanasian laillistamista koskevaa kirjausta hallitusohjelmaan. Hänninen kertoo olevansa kirjauksen puuttumisesta pettynyt, muttei yllättynyt.
– Kristillisdemokraateille tämä on ideologinen kysymys. He ajattelevat, että on vastoin jumalan tahtoa, että ihminen tekisi elämänsä loppua koskevia ratkaisuja. Ja he asettavat nämä toisilleen vaihtoehdoiksi. Kuitenkaan missään maissa, joissa eutanasialaki on voimassa, se ei ole vähentänyt saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kehittämistä. Pikemminkin päinvastoin.
Hännisen näkemys ei mukaile Lääkäriliiton virallista kantaa. Liitto suhtautuu eutanasian laillistamiseen tällä hetkellä kielteisesti. Liitto aikoo tarkastella kantaansa seuraavan kerran uudelleen ensi vuonna.
Hännisen mukaan eutanasian laillistamisen edistäminen olisi tärkeää inhimillisen kärsimyksen poistamiseksi tilanteissa, joissa sitä ei muuten voi tehdä.
Yliopistonlehtori Terkamo-Moision mukaan eutanasian kannattajat vetoavat usein juuri itsemääräämisoikeuden puolustamiseen. Eutanasia nähdään tämän oikeuden vahvimpana muotona: Ihminen saa itse päättää oman kuolemansa ajankohdasta. Toinen keskeinen teema on ihmisarvon kunnioittaminen ja kärsimyksen lievittäminen tilanteessa, jossa toivoa ei enää ole.
– Kuolemahan voi olla hyvin raaka. Esimerkiksi tilanteessa, jossa ihminen tukehtuu pikku hiljaa. Mutta jos taas ajattelemme, millä perusteilla eutanasiaa vastustetaan, niin ensimmäisenä nousee elämän kunnioitus. Tämä on hyvin voimakas arvo vastustuksen taustalla.
Eutanasian vastustajilla on myös usein huoli niin sanotusti kaltevalle pinnalle joutumisesta, Terkamo-Moisio toteaa. Ajatukseen liittyy pelko siitä, että eutanasian salliminen johtaisi ajan myötä sen käytön laajentamiseen koskemaan uusia ihmisryhmiä, jotka eivät esimerkiksi kehitysvamman tai edenneen muistisairauden johdosta kykene itsenäiseen päätöksentekoon.
Eutanasia on sallittu Hollannissa, Belgiassa, Luxemburgissa, Espanjassa ja myös Portugali on hyväksynyt eutanasian sallivan lain. Lisäksi eutanasia on sallittu joissakin Yhdysvaltain osavaltioissa, osissa Australiaa sekä Uudessa-Seelannissa.
– Maissa, joissa länsimainen demokratia ja ihmisen itsemääräämisen ja vapaan tahdon korostaminen ei ole niin tärkeää, laillistaminen on junnannut. Siinä mielessä me jäämme vähän takapajuiseen joukkoon, Hänninen väittää.
Yle uutisoi vastikään Hollannin uudesta säännöstöstä, joka määrittää ehdot myös 1–12-vuotiaiden lasten eutanasialle.
Uutta kansalaisaloitetta puuhataan
Keskustelua eutanasian laillistamisesta on käyty jo pitkään. Eutanasia on puhuttanut eduskunnassa 2000-luvun aikana, esimerkiksi kirjallisten kysymysten muodossa.
Vuonna 2018 kansalaisaloite eutanasian laillistamiseksi kaatui eduskunnassa. Aloite keräsi tuolloin yli 63 000 kannatusilmoitusta. Tuolloin aloitteen takana olivat veteraanipoliitikot Esko Seppänen, Iiro Viinanen, Henrik Lax, Osmo Soininvaara ja Ilkka Taipale.
Vaikka laki kariutui, eduskunta edellytti asiantuntijaryhmän asettamista. Ryhmän tehtävä oli muun muassa selvittää eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita ja antaa eduskunnalle ehdotukset tarvittavista lakimuutoksista.
Työryhmä ei kuitenkaan onnistunut löytämään yksimielistä näkemystä eutanasian laillistamiseen. Lääkäriavusteisen itsemurhan tai eutanasian laillistamisen yhteiskunnalliset seuraukset vaativat vielä lisäkartoitusta, työryhmä totesi loppuraportissaan.
Vaikka eutanasian laillistamista ei otettu mukaan hallitusohjelmaan, Orpon hallitus voi joutua ottamaan siihen kantaa.
Oikeus arvokkaaseen kuolemaan -yhdistys valmistelee uutta kansalaisaloitetta.
Alustava suunnitelma on aloittaa nimien keräys marraskuussa. Eduskunnan pitää ottaa kansalaisaloite käsittelyyn, mikäli se kerää yli 50 000 kannatusilmoitusta.
Yliopistonlehtori Terkamo-Moision mukaan on vaikea arvioida, tullaanko eutanasia laillistamaan Suomessa.
Ja jos tullaan, niin missä vaiheessa.
– Ihmisille, jotka eutanasian sallimista toivovat, asia on varmasti tärkeä vuosiluvusta riippumatta. Mutta onko meillä yhteiskunnassa suurta painetta avata jälleen tämä keskustelu? Siitä en ole varma.
Pitäisikö eutanasia laillistaa Suomessa? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 18. elokuuta kello 23:een saakka.
Katso myös dokumentti Oikeus kuolla Yle Areenasta: