Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Syyttäjälaitos on lähestynyt Vastaamon tietomurron uhreja kirjeellä, jossa kerrotaan, että syyttäjä ei tule ajamaan uhrien mahdollisia vahingonkorvausvaatimuksia asianomistajien poikkeuksellisen lukumäärän vuoksi.
Tietomurron uhreja on noin 33 000 ja heidän kaikkien asian ajamisesta aiheutuisi syyttäjän mukaan merkittävää haittaa heidän päätehtävälleen.
– Se oli ihan ennakoitavissa, ja tarkoittaa että asianomistajien eli uhrien tulee sitten itse esittää käräjäoikeudelle korvausvaatimuksensa, toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg Rikosuhripäivystyksestä sanoo.
Yle kasasi Åbergin kanssa alustavan oppaan siitä, miten tulee toimia jos olet Vastaamon tietomurron uhri ja haluat vaatia vahingonkorvauksia. Tapaus on kuitenkin niin poikkeuksellinen, että monet asiat oikeusprosessissa varmistuvat vasta myöhemmin.
1. Ei ole kiirettä, vielä on aikaa miettiä mitä tehdä
– Vielä tässä vaiheessa ei ole mikään kiire, Åberg sanoo.
Syyte Vastaamon tietomurrosta nostetaan viimeistään 18.10.2023 ja oikeudenkäynti alkaa todennäköisesti marraskuun alussa. Uhreilla on siis vielä esimerkiksi avustajan hankkimisen suhteen viikkoja aikaa päättää, miten he haluavat toimia asiassa.
2. Pohdi, kannattaako hankkia avustaja
Yleispätevää ohjetta siihen, kannattaako uhrin hankkia oma avustaja, ei voi Åbergin mukaan antaa. Avustaja voi olla asianajaja, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja eli niin sanottu lupalakimies tai julkinen oikeusavustaja.
Avustajan hankkimisen kannattavuuteen vaikuttaa paljolti se, saako avustajan kulut katettua muutoin kuin maksamalla ne itse, ja paljonko uhrien on mahdollista saada korvauksia.
Yleisin rikosnimike asiassa on törkeän kiristyksen yritys. Valtiokonttori on ilmoittanut, että tästä rikoksesta on lähtökohtaisesti mahdollista saada kärsimyskorvausta noin 500 euroa, mistä vähennetään perusvähennys 220 euroa.
Isommista korvaussummista puhutaan, jos uhri voi osoittaa, että hänelle on tästä rikoksesta aiheutunut tilapäinen psyykkinen haitta ja siitä on lääkärin lausunto. Jos tällöin vaaditaan korvauksia myös esimerkiksi sairaanhoitokuluista ja ansionmenetyksestä, korvaussummat voivat olla isompia.
3. Jos olet päättänyt hankkia avustajan, selvitä kulut
Mikäli uhri päättää hankkia avustajan, hänen tehtävänään on selvittää asiakkaalle ennen prosessia mitä ja kuinka paljon kuluja toimeksiannosta voi aiheutua. On mahdollista, että yksityisen avustajan kulut saadaan katettua valtion varoista, kun kyseessä on vapauteen kohdistuva rikos, mutta asianajaja tai lupalakimies selvittää edellytykset avustajan määräämiseen ja tekee hakemuksen käräjäoikeudelle, joka päättää määrätäänkö avustaja.
Oikeusaputoimistosta haettavaan oikeusapuun puolestaan vaikuttavat ihmisen omat tulot, puolison tulot sekä varallisuus.
Avustajan kulujen korvaamiseen voi vaikuttaa myös se, että vahingonkorvausvaatimukset todennäköisesti eriytetään omaksi oikeuskäsittelykseen varsinaisesta rikosoikeudenkäynnistä.
Vahingonkorvauksia ei siis todennäköisesti käsitellä marraskuussa alkavassa oikeudenkäynnissä, vaan vasta myöhemmin.
Vaihtoehtona oikeudenkäyntikulujen kattamiseksi on myös esimerkiksi lähes jokaiseen kotivakuutukseen sisältyvä oikeusturvavakuutus, mutta niihin liittyy aina yleensä 15 prosentin omavastuu.
4. Mikäli et hanki avustajaa, valmistele ennen oikeudenkäyntiä vapaamuotoinen kirjelmä. Seuraa viranomaisilta tulevia ohjeita.
Mikäli uhri ei hanki korvausten vaatimiseen avustajaa, hän voi Syyttäjälaitoksen kirjeen mukaan ennen oikeudenkäyntiä toimittaa kirjallisena vahingonkorvausvaatimuksen tuomioistuimelle tai sitten esittää vaatimuksensa oikeudessa.
Vahingonkorvausvaatimusten esittämiselle ei ole mitään valmista lomaketta, jonka uhri voi täyttää.
– Lähtökohtana on se, että asianomistaja voi esittää korvausvaatimuksensa kirjallisesti siten, että vaatimukset on yksilöity ja perusteltu, Åberg muotoilee.
Rikosuhripäivystys on ehdottanut, että tätä tapausta varten tehtäisiin erillinen lomake, joka helpottaisi vaatimusten esittämistä.
Vahingonkorvausvaatimuksen tueksi uhrien ei tarvitse esittää erikseen näyttöä rikoksen tapahtumisesta, sillä poliisi on selvittänyt kaikkien puolesta keihin kiristyksen yritys on kohdistunut.
Mikäli uhri vaatii korvauksia myös tilapäisestä psyykkisestä haitasta, sairaanhoitokuluista ja/tai ansionmenetyksestä, todisteet näistä pitää kuitenkin liittää korvausvaatimukseen.
Ennen oikeudenkäyntiä käräjäoikeus tiedustelee asianomistajilta yhtyvätkö he syyttäjän syytteeseen. Åberg uskoo lähes kaikkien näin tekevän, vaikka lain mukaan asianomistaja voi myös esittää poikkeavan rangaistusvaatimuksen.
5. Seuraa ennen oikeudenkäyntiä Rikosuhripäivystystä ja virallista postia
Åbergin mukaan Rikosuhripäivystys tulee päivittämään sivuilleen riku.fi lisää tietoa ja ohjeita tietomurron uhreille sitä mukaa, kun asiat prosessissa selkenevät.
Myös Syyttäjälaitos pyytää uhreja ilmoittamaan etukäteen syyskuun alkuun mennessä, osallistuvatko he istuntokäsittelyyn. Ohjeet ilmoittautumiseen selviävät Syyttäjälaitoksen lähettämästä kirjeestä. Kirje on toimitettu noin 23 000 rikosilmoituksen tehneelle asianomistajalle.
Mikäli aiot hakea oikeusapua, siitä löytyy lisää tietoa osoitteesta https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/.