Reilu kaksi vuotta sitten Jonnalla oli edessään avioero kahdenkymmenen vuoden suhteesta.
Mies oli hyväpalkkaisessa työssä. Heillä oli omistusasunto ja he matkustelivat vuosittain. Heidän ainut lapsensa sai harrastaa.
Suhde ei kuitenkaan voinut hyvin. Avioero oli siis lopulta väistämätön.
– Ero siirtyi, koska näytti siltä, ettei se onnistukaan. Sitten säästin minun pienestä palkasta pitkään toiselle tilille, jotta pystyn eroamaan.
Ennen eroa Jonna oli jäänyt työttömäksi akateemisesta työstään. Hän on valmistunut tohtoriksi, ja hänen uransa oli vuosia nosteessa. Yhtäkkiä töitä ei ollutkaan pieniä pätkiä lukuun ottamatta.
Jonna käsitteli työnsä kautta eriarvoisuutta ja köyhyyttä koskevia asioita.
– Kaikki se, mitä olen nähnyt köyhyydestä ammattimielessä, ovat nyt osa omaa elämää.
Jonnan nimi on muutettu hänen alaikäisen lapsensa suojelemiseksi.
Yle kysyi vanhempien kokemuksia siitä, miten lapsiperheiden rahatilanne on heikentynyt. Jonna on yksi heistä. Jutussa on käytetty vastauksia vain niiltä vastaajilta, joiden henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.
Lapsiperheköyhyys koskettaa useampia
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 kaiken kaikkiaan 121 800 lasta eli pienituloisessa perheessä.
Pienituloisuus on suhteellista, ja sen raja on Eurostatin määritelmän mukaisesti 60 prosenttia mediaanitulosta. Yhden hengen taloudelle se tarkoitti noin 1 350 euroa kuukaudessa vuonna 2021.
Lapsiperheköyhyys on kuitenkin lisääntynyt entisestään.
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) ja Kelan mukaan viime vuonna määrä kasvoi arviolta 30 000:lla köyhällä lapsella.
– Tärkein viesti päättäjille on se, että nämä tilanteet, jotka edeltävät köyhyyteen putoamista, voivat sattua kenelle tahansa meistä. Kukaan meistä ei suunnittele eroavansa, jäävänsä työttömäksi tai sairastuvansa, sanoo Itlan tutkimusprofessori Tiina Ristikari.
Nämä ovat keskeisiä elämäntapahtumia, jotka Ristikarin mukaan voivat johtaa talouden romahtamiseen. Erityisessä riskissä lapsiperheköyhyyteen ovat yksinhuoltajataloudet sekä perheet, joissa on paljon lapsia.
– Ei ole kyse vain ihmisten huonoista valinnoista tai kyvyttömyydestä hallita omaa talouttansa. Taustalla on isoja elämäntilanteen muutoksia, joihin kukaan ei pysty varautumaan tai ainakaan kukaan ei suunnittele.
Elämäntilanteiden muutokset nousivat esiin myös vanhempien vastauksissa Ylelle:
Opiskelen töiden ohessa. Lasten harrastus jäi lupauksista huolimatta toteutumatta, koska kausimaksu oli kolminkertaistunut viime keväästä. (Nainen, 36)
Osassa vastauksista nousi esiin asiat, joita lapsille täytyy ostaa:
Nuorten vapaa-ajan kuluttaminen on hillitöntä: subit, hampurilaiset ja grilliruoka ovat kallistuneet ja kasvava nuori on aina nälkäinen. Joillain nuorilla on todella paljon rahaa käytettävänään ja siksi sitä vaaditaan. (Nainen, 59)
Lapsemme ovat neurokirjolla ja toinen kroonisesti ja parantumattomasti sairas. Jännittää kuinka käy loppuvuoden synttäreiden ja joulun lahjojen osalta. Montaa pakettia ei kuusen alle päädy. Samoin stressaa jo etukäteen kausivaatteiden ja luistinten tarve. Terveydenhuollon maksut ovat tänä päivänä ihan älyttömät etenkin perheessä, jossa polikäyntejä kertyy useita vuodessa. Jos hallitus saa tukileikkauksensa läpi, olemme kyllä jo pulassa. (Nainen, 35)
Ylen haastattelema Jonna varautui eroonsa. Hän säästi vuosien aikana etukäteen kymmenentuhatta euroa, jotta hänellä ja lapsella oli varaa muuttaa pois avioeron jälkeen.
Säästöt hupenivat
Jonna uskoi pärjäävänsä säästöillään. Hän otti miehen, lapsen ja hänen yhteisestä kodista mukaan vain omat ja lapsen henkilökohtaiset tavarat.
– Kaikki, astiat ja huonekalut ostin sillä kymppitonnilla. Siinä vaiheessa olin ihan varma, että kun rupean hakemaan töitä, kaikki kyllä järjestyy.
Lisäksi hän sai erossa rahaa omistusasunnosta sen verran, että hän maksoi sillä asumisoikeusmaksun.
Nyt rahaa ei juurikaan ole. Hän on lapsensa yksinhuoltaja.
Jonna on yhä työtön ja saa työmarkkinatukea, lapsilisää, asumistukea sekä elatustukea. Asumisoikeusasunnon vastike on reilu 800 euroa.
Jonnan säästöt hupenevat koko ajan. Veronpalautusten myötä rahaa säästötilillä on 600 euroa. Jonna halusi juuri järjestää lapselleen syntymäpäiväjuhlat. Astianpesukone hajosi kesäkuussa. Hammaslääkärikäynti yllätti.
Perheiden huoli moninkertaistunut
Moni vanhempi kertoi Ylelle, että hintojen nousulla on ollut vaikutuksia lapsiperheen taloustilanteeseen. Usealla vastaajalla oli asuntolainaa. Moni myös kertoi joutuvansa käyttämään säästöjään.
Lapsiperheiden huoli omasta taloudestaan on moninkertaistunut, kun verrataan parin vuoden takaiseen, kertoo Itla. Huoli toimeentulosta on kasvanut merkittävästi hintojen ja korkojen nousun myötä.
Tutkimusprofessori Tiina Ristikari sanoo, että se on huolestuttavaa, koska stressi vaikuttaa lasten ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. Talouden romahtaminen vaikuttaa lapsen arkeen hyvin kokonaisvaltaisella tavalla, kuten esimerkiksi mahdollisuuksiin harrastaa ja käydä kavereiden syntymäpäivillä.
– Pitkittynyt tilanne on todella hankala lapsen kehityksen kannalta, koska stressi on läsnä perheissä jatkuvasti. Tulevaisuus alkaa näyttää synkemmältä. Stressivaikutukset on aivotutkimuksissa tunnistettu tosi vaaralliseksi ja siksi pitäisi päästä pitkittyneestä tilanteesta ja auttaa perheitä.
Hallitusohjelmassa on lapsilisien korotus tietyille väestöryhmille. Hallituksen tavoite on taittaa velkaantumista. Siinä on kuitenkin suunniteltu leikkauksia asumistukeen, työttömän perusturvaan sekä toimeentulotukea saaviin. Lisäksi työttömyysturvan lapsikorotus poistetaan.
Ristikari toivoo, ettei hallitus syventäisi lapsiperheiden ahdinkoa.
– Tähän kohtaa ei tarvittaisi leikkauksia lapsiperheiden talouteen, koska ajat ovat olleet jo valmiiksi vaikeat. Se aiheuttaa kustannuksia erikoissairaanhoitoon, lastensuojeluun ja psykiatrian palvelujen puolelle.
Edullisen vuokran takia homeasuntoihin
Moni vanhempi kertoi Ylelle, kuinka stressi perheessä on lisääntynyt rahatilanteen vuoksi. Useat vastaajat pelkäsivät sitä, jääkö lapsi vaille jotakin:
Nuorten eriarvoisuus käytettävän rahan määrässä heijastuu vaatetukseen, vapaa-aikaan ja erottaa nuoria toisistaan. Lisäksi naljailu ja kiusaaminen köyhyydestä rikkovat itsetuntoa ja aiheuttavat kotona riitoja. (Nainen, 59)
Lisää stressiä ja turvattomuutta. Aikuinen ihminen pystyy tiukassa tilanteessa vaikka jättämään väliin aterian. Pieni lapsi ei. Lapsiperhe on haavoittuvainen juuri siksi, että lapset tarvitsevat välttämättömiä asioita koko ajan ja terveellistä ja kasvua tukevaa ruokaa, vaippoja, vaatteita ja kenkiä. (Nainen, 46)
Paljon ostetaan osamaksulla. Velka vaan suurenee koko ajan. (Nainen, 24)
Meillä ei käy juuri koskaan vieraita, koska meillä ei ole riittävästi kalusteita ja viihdykkeitä. Olen hyvin surullinen siitä, että en ole pystynyt tarjoamaan lapselleni samanlaista elämää kuin luokkatovereilla. Kipeimmin minuun on kolahtanut lapsisynttärit, joita en taloustilanteeni vuoksi ole koskaan järjestänyt. Toiset kutsuvat koko luokan sisäleikkipuistoon ja minä pystyn tarjoamaan saman huvin yhdelle vieraalle – tarjoamisista pihistellen. Pelkään, että lapseni sosiaalinen status on kärsinyt tästä syystä ja että hän on jäänyt joukon ulkopuolelle. Myös vaatetus on aihe, mikä on voinut vaikuttaa siihen, että häntä on kiusattu koulussa. Köyhyys on vaikuttanut myös terveyteemme. Olen halvan vuokran perässä muuttanut lukuisia kertoja homeisiin asuntoihin. Siitä kierteestä on ollut todella vaikea päästä pois ilman rahaa. (Nainen, 42)
”Ainoa lapseni tulisi iloiseksi kissasta”
Eron jälkeen Jonnan lapsi kertoi haluavansa kissan. Jonna lupasi ensin miettiä asiaa. Lapsi aina välillä muistuttaa asiasta.
Jonna on väistellyt sen kertomista lapselle, että nyt ei ole rahaa lemmikkiin.
– Ainoa lapseni tulisi iloiseksi kissasta. Minua säälittää ihan hirveästi oman lapsen kohdalla jo se, että hän on ainoa lapsi, niin mielelläni soisin, että hänellä olisi lemmikki.
Jonna on yrittänyt vuosien aikana hakea kovasti töitä ja olla valoisa. Nyt hän pelkää, että selkäranka katkeaa. Hän mainitsee useaan kertaan hallitusohjelman, koska hän uskoo tuntevansa muutokset omissa nahoissaan.
– Tämä on kuin painajainen. Kaikella omalla ahkeruudella ja vaivannäöllä eri asioiden eteen ei olekaan enää merkitystä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 28.8. kello 23 asti.