Yli satavuotias kartano Nokialla, ammattikoulu Kangasalla, huvila Tampereella ja lukuisia autiotaloja ympäri Pirkanmaata.
Jokaisen kohtalona on ollut kadota savuna ilmaan.
Sisä-Suomen poliisilla on tutkittavana poikkeuksellinen tulipalosarja. Pelkästään huhtikuun ja elokuun välisenä aikana Tampereella ja sen lähikunnissa on palanut jo 25 tyhjillään olevaa kohdetta. Toisin sanoen Pirkanmaalla on roihunnut viiden päivän välein.
Ylen toimittaja ja kuvaaja kävivät 12 palopaikalla. Kokosimme tähän juttuun, mitä paloista tiedetään nyt.
Palosarja alkoi huhtikuussa
Sisä-Suomen poliisi kuvaa 25 tulipalon kokonaisuutta poikkeukselliseksi.
– Palosarja on ajallisesti pitkä ja laaja, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Antti Uusipaikka sanoo.
Pirkanmaalla on palanut reilun vuoden sisällä paljon tyhjillään olevia rakennuksia.
Viime syksyltä on yhä selvittämättä samankaltainen palojen sarja. Aiemmassakin palosarjassa epäillään, että ainakin osassa on sama tai samat sytyttäjät.
Tämän kevään ja kesän 25 paloa tutkitaan omana kokonaisuutenaan, mutta myös aikaisemmat palot huomioidaan tutkinnassa.
Uusipaikka pysyttelee tutkinnallisista syistä niukkasanaisena tämän kevään ja kesän paloista. Hän ei avaa edes sitä, mitkä kaikista Pirkanmaalla tapahtuneista tuhopoltoista kuuluvat tutkittavaan 25 sarjaan.
Sen hän kertoo, että ensimmäinen niistä on 20. huhtikuuta palanut Kaukajärven seurakuntatalo.
Tähän juttuun kuvatut rakennukset ovat palaneet Pirkanmaalla huhtikuun 20. päivän jälkeen. Poliisi ei ole vahvistanut, kuuluvatko ne 25 tulipalon kokonaisuuteen.
Huomionarvoista on, että iso osa kohteista on sijainnut hyvin lähellä asutusta, vaikkakin kaikki rakennuksista ovat olleet autioita. Esimerkiksi Tampereen Ruotulassa yksi palaneista autiotaloista oli aivan asutuksen vieressä. Tuolloin päivystävä palomestari kertoi, että palo oli todella lähellä levitä.
– Tilanne oli uhkaava, sillä lähin rakennus oli vain kymmenen metrin päässä. Puut ja viereiset rakennukset höyrysivät, päivystävä palomestari Aku Pietilä kommentoi.
Samaten Tampereen Santalahdessa tuhoutunut Breitensteinin huvila sekä Kaukajärvellä palanut seurakuntatalo olivat molemmat kerrostalojen vieressä.
– Osassa on ollut palon leviämisen riski asutukseen, näin oli esimerkiksi Kaukajärven seurakuntatalon kohdalla, tutkinnanjohtaja Antti Uusipaikka sanoo.
Iso osa palaneista rakennuksista sijaitsee myös lähellä kävely- tai autotietä. Useissa Ylen toimittajan ja kuvaajan kiertämän kohteen läheisyydessä on myös metsikköä tai muuta tiheää kasvillisuutta.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen operatiivinen päällikkö Mika Kupiainen ei muista omalta yli 20 vuoden uraltaan vastaavaan laajuista tuhopolttosarjaa.
Myös hän näkee riskinä sen, että palot olisivat voineet levitä asutukseen.
– Riski on aina, mutta se käytännössä siihen vaikuttavat olosuhteet: millainen maasto on, minkä verran tuulee ja millainen etäisyys muihin rakennuksiin on? Jos kohde palaa voimakkaasti ja toiseen taloon on etäisyyttä muutamia kymmeniä metrejä, niin palo voi tietyissä olosuhteissa levitä.
Yksikään palo ei ainakaan toistaiseksi ole päässyt leviämään lähellä oleviin asuintaloihin, eikä kukaan ole loukkaantunut paloissa.
Näin paloja tutkitaan
Poliisi pitää mahdollisena, että tekijöitä on enemmän kuin yksi. Viranomaiset ovat profiloineet tekijän, mutta tutkinnanjohtaja Antti Uusipaikka ei kommentoi asiaa sen enempää tässä vaiheessa tutkintaa.
Yle on seurannut Pirkanmaan tuhopolttojen selvitystä jo kuukausien ajan. Kun palaneita taloja oli kertynyt viime vuonna 15, haastattelimme HUS psykiatrian alueen linjajohtaja Annika Thomsonia, joka on tehnyt väitöskirjan mielentilatutkimukseen lähetetyistä miespuolisista tuhopolttajista. Thomsonin mukaan tuhopolttajat voivat toisinaan inspiroitua kuullessaan jonkun muun sytyttäneen paloja, mikä voi madaltaa kynnystä tehdä sama myös itse.
Keinoja polttajan tai polttajien selvittämiseksi on useita.
Poliisi sarjoittaa tällä hetkellä kevään ja kesän paloja. Sarjoittamisella tarkoitetaan sitä, että eri palojen yksityiskohtia, kuten sytyttämistapaa, -paikkaa ja -aikaa, vertaillaan toisiinsa. Sitä kautta poliisi pyrkii löytämään yhtäläisyyksiä ja poikkeavuuksia.
– Paloissa on yhteneväisyyksiä, mutta myös eroavaisuuksia. Kaukajärven seurakuntatalo paloi päivällä ja hyvin keskeisellä paikalla, moni muu palo on tapahtunut syrjäisemmässä ilta- ja yöaikaan.
Sarjoituksen lisäksi poliisilla on käytössään salaisia pakkokeinoja, joiden avulla asiaa voidaan selvittää.
Poliisi hyödyntää myös valvontakamerakuvia ja yleisöltä tulleita vihjeitä. Niitä on tullut runsaasti.
– Valtaosa vihjeistä tulee, kun palo havaitaan. Se voi olla liian myöhään tekijän kiinnisaamiseksi. Toistaiseksi läpimurtoa ei ole tullut, Uusipaikka sanoo.
Vihjeet voi laittaa sähköpostiosoitteeseen vihjeet.sisa-suomi@poliisi.fi.