Ikoninen kauppa palveli asiakkaitaan 28 vuotta, mutta sulkee nyt ovensa – se on esimerkki ilmiöstä, joka pyyhkäisee Helsingin keskustan yli

Tyhjiä näyteikkunoita näkyy Helsingissä tällä hetkellä niin Bulevardilla kuin itäisessä kantakaupungissa Helsinginkadulla ja Hämeentiellä.

Kaksi ihmistä seisoo liikkeen edessä. Kyltissä lukee loppuunmyynti.
Sisustusliike Dayn yrittäjät Nina Rantanen ja Pasi Sivonen ovat huomanneet muitakin loppuunmyyntejä Helsingin keskustassa. Kuva: Katri Tihilä / Yle
  • Suvi Vesalainen
  • Katri Tihilä

Helsingissä Bulevardin ja Fredrikinkadun kulmassa on 28 vuotta palvellut sisustusliike Day.

Nyt yrittäjät Nina Rantanen ja Pasi Sivonen ovat päättäneet panna pillit pussiin. Käynnissä on loppuunmyynti. Ovi suljetaan viimeisen kerran elokuun lopussa.

Sen jälkeen pariskunta keskittyy vain hotellibisnekseensä Lapissa. He ovat viettäneet jo pitkään pohjoisessa puolet vuodesta.

Yrittäjäpari avasi vuonna 2021 Lappiin Saariselälle hotellin ja ravintolan ja he ovat aloittaneet siellä uuden uran.

- Kahden Lapin talvikauden jälkeen totesimme, ettemme voi hoitaa kahta eri alojen ja eri sijaintien toimintaa täydellä teholla ja sydämellä, he sanovat.

Taloyhtiön lähestyvä putkiremontti osaltaan nopeutti päätöstä.

– Ennen korona-aikaa Helsingin liikkeen myyntimme oli 30–40 prosenttia nousussa. Koronaa edeltävä aika ei ole palannut. En ihmettele, että liikkeitä tässä lähistöllä on lopettanut, Nina Rantanen toteaa.

Tyhjentyneet liiketilat eivät silti ole Rantasen mielestä mukava näky.

Tiloja tyhjillään eri puolilla kaupunkia

Helsingissä on hyvillä paikoilla tosiaan useita liiketiloja tyhjillään.

Näin on aivan keskustassa Bulevardilla kuin myös itäisessä kantakaupungissa Helsinginkadulla ja Hämeentiellä. Vastikään uutisoitiin yritysten heinäkuisesta konkurssiaallosta.

Pääkaupungin liiketilojen tyhjentymiseen ja ihmisten vähentymiseen keskusta-alueelta on muitakin syitä kuin se, ettei kaupunkilaisilla ole rahaa.

Pandemia opetti ihmiset tekemään töitä kotona, ja se näkyy Helsingin keskustassa.

Helsingin seudun kauppakamarin selvitysten mukaan alueella näyttäisi liikkuvan viidesosa vähemmän ihmisiä kuin aiemmin.

– Helsingin keskustassa sijaitsee 110 000 työpaikkaa. Päivätasolla noin 20 prosenttia työskentelee kotona. Nämä ovat ihmisiä, jotka jättävät saapumatta Helsingin keskustaan, Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen muistuttaa.

Pakarinen arvioi, että tyhjien kauppakiinteistöjen lisääntymiseen on useita syitä. Yksi on tietysti verkkokaupan lisääntyminen ja kauppakeskusten suosio.

– Helsingin keskustan ulkoreunoille sijoitetut uudet kauppakeskukset ovat hyvin saavutettavissa ja tarjoavat hyvät olosuhteet ostosten tekoon kaikkina vuodenaikoina, Pakarinen toteaa.

Pia Pakarinen on Helsingin Kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari.
Helsingin keskustan ulkoreunoille sijoitetut uudet kauppakeskukset ovat olleet voittajia, toteaa Helsingin kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen tilanteesta. Kuva: Markku Rantala / Yle

Keskustan ulkopuolisten kauppakeskusten yhteismyynti on Pakarisen mukaan kasvanut noin 590 miljoonaa euroa muutaman viime vuoden aikana.

– Kauppakeskukset, kuten Tripla, Redi, Ainoa ja Hertsi, ovat selvästi olleet tässä voittajia.

Helsingin keskustan kauppakeskusten, Kampin, Forumin, Citycenterin, Kämp Gallerian ja Kluuvin, myynti on puolestaan vuodesta 2018 lähtien pienentynyt lähes 20 prosenttia, noin 124 miljoonaa euroa.

Vaikka kävijöiden määrä Helsingin keskustassa on vähentynyt, matkailijat ovat palanneet. Matkailijoiden määrä Helsingissä on ylittänyt jo vuoden 2019 tason. Matkailijaryhmät tosin ovat vaihtuneet, kun aasialaisten ja venäläisten tilalle on tullut turisteja muualta.

Pakarinen uskoo, että Helsingin keskustassa käynnissä on jonkinlainen kaupan murros.

– Monet perinteiset kauppaliikkeet ovat muuttuneet kahviloiksi ja hoitoloiksi, palveluiksi.

Mielenkiintoinen katukuva on kuitenkin tärkeä osa kaupunkia, Pakarinen huomauttaa.

Kuuntele, mitä ajatuksia tyhjät liiketilat Helsingin keskustassa ihmisissä herättävät
Kaupunkilaiset kommentoivat, mitä ajatuksia kantakaupungin kauppojen loppuunmyynnit, kauppapaikkojen tyhjentymiset ja muutokset herättävät. Toimittaja Katri Tihilän haastateltavina Erja Mehto, Noona Kantomaa ja Janne Lardot.
Mies kadulla.
Bulevardin kahvilasta munkin ostanutta Janne Lardotia eivät tyhjentyneet näyteikkunat huoleta. – Yrittäjyyteen kuuluu riski. Kaikki eivät voi kaikkialla onnistua. Kuva: Katri Tihilä / Yle

Entäs ne katuremontit?

Helsingin keskustan suuret katuremontit ja Esplanadin muutostyöt ovat herättäneet keskustelua pitkin kesää.

Remonttien ja muutosten vaikutuksista keskusta-alueella liikkumiseen tiedetään pitkälti vasta mielikuvien tasolla.

– Esplanadin muutoksista on tullut meille ristikkäisiäkin mielipiteitä. Kokeilun vaikutuksista on tulossa syksyn aikana selvitys, Pakarinen lupaa.

Hän muistuttaa, että keskusta-alueen remonteista on nähty vasta alku.

– Vuonna 2024 näitä remontteja tulee lisää. Nythän aletaan rakentaa Kampin terveyskeskusta. Kaikkea ei ole vielä edes nähty. Tässä on tulossa Kaivokadun remontti, Espalle isot katutyöt ja Mannerheimintie on useita vuosia työn alla.

Katutöitä pitäisi Pakarisen mielestä koordinoida paremmin. Kaikkia väyliä ei pitäisi sumputtaa yhtä aikaa.

– Kun kaikista ilmansuunnista alkaa olla hankala tulla Helsinkiin, silloin se ei ole enää mielikuvaa.

Nainen seisoo kadulla.
Erja Mehto on sitä mieltä, että keskustan liikkeiden pystyssä pysyminen on meidän kaikkien vastuulla. Kuva: Katri Tihilä / Yle

Lisäys juttuun 24.8.2023 klo: 12.48 Tarkennettu ja lisätty jutun ensimmäiseen kappaleeseen syitä Dayn lopettamiseen Helsingissä.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 25. elokuuta kello 23:een saakka.