Petteri Orpon hallitus suunnittelee 20 miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten kuntoutuspalveluihin.
Hallituksen linjauksen taustalla on neuropsykiatrisen oireilun lisääntyminen, kertoo sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja Hannu Peurasaari.
Kelan tilastot ovatkin hälyttävää katseltavaa. Neuropsykiatrisen kuntoutuksen saajien määrä on moninkertaistunut vuodesta 2018.
Lukujen painoarvoa lisää se, että kyse on harkinnanvaraisista palveluista, jotka edellyttävät diagnoosia ja erikseen todettua tarvetta intensiiviselle kuntoutukselle.
Kelan etuuspäällikkö Tuula Ahlgren arvioi, että suunniteltu lisärahoitus vastaa hyvin muutaman seuraavan vuoden tarpeeseen. Neuropsykiatrisen kuntoutuksen lisääntynyt tarve näkyy kaikissa Kelan palveluissa.
Nyt kaavailtua lisärahoitusta jatkettaisiin kunnes uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan. Rahat ohjataan Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kautta.
Neuropsykiatrista kuntoutusta tarvitsevat lapset ja nuoret, joilla on tiedonkäsittelyn tai käyttäytymisen vaikeuksia esimerkiksi ADHD:seen tai autismiin liittyen.
Vaikeudet voivat näkyä vaikkapa puheen tuottamisessa, arkitoimien suunnittelussa tai pettymysten sietämisessä. Kuntoutusta vaaditaan, jos vaikeudet aiheuttavat jatkuvaa haittaa arjen toiminnalle, oppimiselle tai sosiaalisille suhteille.
Tuet olleet välttämättömiä perheelle
Tamperelainen Helena Karjalainen huomasi poikansa Leo Karjalaisen puheen ja vuorovaikutuksen kehityksessä jotain poikkeavaa jo varhaislapsuudessa. Pojalla todettiin kielellinen erityisvaikeus ja neurokirjon piirteitä.
Perhe on saanut vuosien varrella monenlaista tukea, kuten puheterapiaa, sosiaalisten taitojen harjoittelua ryhmässä sekä neuropsykologin antamaa kuntoutusta oppimisen pulmiin.
– Meillä tuen tarpeet ovat olleet selkeitä alusta saakka, niin se on tehnyt selkeyttä kuntoutuspolkuunkin, Karjalainen toteaa.
Nyt Leo Karjalainen on 14-vuotias ja käy koulua tavanomaiseen tapaan. Hän kertoo, että esimerkiksi puheterapiasta ja avusta kirjoitusvaikeuksiin on ollut hyötyä. Koulussa voitaisiin kuitenkin hänestä puuttua syrjintätilanteisiin nykyistä paremmin.
Kuntoutukseen suunnattu raha ei ratkaise kaikkia ongelmia
Neuropsykologi ja Tampereen yliopiston tutkijatohtori Terhi Helminen kertoo nykytilanteen olevan perheiden kannalta jopa katastrofaalinen.
Lisärahoitus kuntoutukseen tulee tarpeeseen, mutta se ei yksinään riitä ongelman ratkaisemiseen. Pulaa on myös ruohunjuuritason palveluista, kuten koulupsykologeista, minkä takia ongelmien tunnistaminen viivästyy.
Lapsi tai nuori voi joutua odottamaan ensin vuoden aikaa koulupsykologin tutkimuksiin ja sitten toisen vuoden kuntoutuksen pääsyä. Se on nuoren ihmisen elämässä todella pitkä aika: ongelmat pahenevat usein entisestään ja itsetunto kärsii.
– Perheiden hätä ja tuska on käsin kosketeltavaa tässä tilanteessa, Helminen kuvaa.
Tällä hetkellä perheiden tilanteet vaihteleva paljon. Osa on täysin vailla tukea, osa saa hyvinvointialueiden tarjoamaa lyhytkestoisempaa kuntoutusta ja osa on päässyt Kelan kuntoutuksen piiriin.
Uhkaavien lukujen taustalla voi silti nähdä myös jotain myönteistä: Kela on kehittänyt ja laajentanut neuropsykiatrisia kuntoutuspalveluitaan.
Järjestökentältä annetaankin kiitosta Kelan tekemällä kuntoutuksen kehitystyölle. ADHD-liiton asiantuntija Piia Haukilahti on tyytyväinen siihen, että hallitus on ohjaamassa lisärahoitusta näihin palveluihin.
– Oma väylä -kuntoutusta, LAKU-kuntoutusta ja sopeutumisvalmennuskursseja on kehitetty perheiden tarpeiden ja kuntoutukseen liittyvän tutkimuksen mukaisesti.
Juttua korjattu 24.8. kello 14.35: Täsmennetty, että jutun tietolaatikossa on kuvattu nimenomaan Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen neuropsykiatriset palvelut.