Kotkan ja Haminan rajalta löytyi maanantaina terraario, jonka sisällä oli kuollut boakäärme. Terraario oli kotkalaisen hotelli Leikarin takana. Käärme paljastui heinänniittotöiden yhteydessä.
Poliisi tutkii asiaa törkeänä eläinsuojelurikoksena, koska epäilee käärmeen kuolleen tukehtumalla.
Suomen eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Kati White uskoo, että vastuuttomia ja välinpitämättömiä ihmisiä tulee aina olemaan, joten lemmikkien hylkäämistä luontoon ei saa koskaan täysin estettyä.
– Me haluamme korostaa harkintaa siinä vaiheessa, kun eläimen ottaa, että jaksaako ja pystyykö hoitamaan eläimen hyvin.
Whiten mukaan siinä vaiheessa, kun lemmikinomistaja päättää, ettei eläintä enää haluakaan pitää, pitäisi tilanne hoitaa eettisesti oikein. Sille pitää parhaansa mukaan etsiä uusi koti. Jos se ei ole mahdollista, niin eläin tulee viedä edes lopetettavaksi.
Jos eksoottinen lemmikki tarvitsee uuden kodin, apua voi pyytää esimerkiksi paikalliselta eläinsuojeluyhdistykseltä, joka auttaa uuden kodin etsimisessä. Lisäksi matelijoiden omistajilla on harrastajaryhmiä, joista voi saada apua uuden kodin etsintään.
Suomalaiset vastuullisia
Helsingin yliopistollisen eläinsairaalan eläinlääkäri Marcus Candidon mukaan terveitä eläimiä joudutaan lopettamaan hyvin satunnaisesti Suomessa.
– En usko, että lopettaminen liittyy niinkään eksoottisiin eläimiin. Sitä tapahtuu joskus myös esimerkiksi kissojen tai koirien kohdalla, sanoo eksoottisten eläinten klinikalla työskentelevä Candido.
Candidon mielestä suurin osa suomalaisista lemmikinomistajista on kuitenkin vastuullisia ja yrittää etsiä lemmikille uuden kodin.
– Se on ainut oikea ja hyväksyttävä tapa toimia, jos ei itse pysty huolehtimaan eläimestä.
Eläinlääkäri nostaa esiin, että esimerkiksi Yhdysvalloissa Floridassa luontoon päässeet matelijat ja muut alunperin lemmikiksi otetut eläimet ovat valtava ongelma.
– Vieraslajit haittaavat villieläinten lisäksi ihmisten elämää.
Yhdistyksiltä apua
Jos eksoottista eläintä ei pysty pitämään, kehottaa Suomen eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Kati White ottamaan yhteyttä esimerkiksi eläinsuojeluyhdistyksen eläinsuojeluneuvojiin tai jäsenyhdistyksiin ympäri Suomen. Sieltä voi saada neuvoja, miten toimia ylipäätänsä missään eläinsuojeluongelmissa ja avun tarpeessa.
– Korostaisin sitä, että omistaja on vastuussa eläimen hyvinvoinnista ja eläin on aina kokeva yksilö. Sillä on oma itseisarvonsa ja sitä pitää kohdella hyvin. Eläimeen liittyy tietysti myös sen loppuelämästä huolehtiminen. Eläimen hylkääminen on eläinsuojelurikos.
Whiten mukaan on monia syitä, miksi ihminen ei pysty pitämään eksoottista lemmikkiä. Voi olla, että kiinnostus loppuu ja omistaja haluaa vain mahdollisimman helposti lemmikistä eroon. Lisäksi rahat voivat loppua, elämäntilanne voi muuttua, myös mielenterveysongelmat voivat vaikuttaa asiaan.
Iso koko haasteena
Herpille koti -ringin tarkoituksena on löytää uusia koteja kodittomaksi jääneille sammakkoeläimille ja matelijoille. Yksi sen ylläpitäjistä on Joonas Gustafsson. Hänen mielestään olisi tärkeää, että ihminen ottaisi ennakkoon selvää, millaisen lemmikin on hankkimassa.
– Aika usein esimerkiksi lemmikiksi hankittua matelijaa ei haluta pitää, koska se ei olekaan sellainen kun omistaja luuli.
Hänen mukaan riippuu lajista, kuinka vaikea lemmikille on löytää uutta kotia.
– Esimerkiksi kuningasboa kasvaa 2–3 metriä pitkäksi, samoin iguaani on iso eläin.
Gustafsson sanoo, että ei ole paljon ihmisiä, jotka pystyisivät pitämään isoa lemmikieläintä.