Jämsässä elokuussa konkurssiin asetetun kiertotalousyhtiö Kaipola Recyclingin kiinteistöllä on isot määrät jätepolttoainetta, mutta yritys ei välttämättä itse kykene hoitamaan alueen siivousta.
– Mahdollista on, että konkurssipesän varoilla jätteiden kuljetus pois, käsittely sekä alueen ennallistaminen ei ole toteutettavissa, konkurssipesän hoitaja, asianajaja Martti Jantunen kertoo Ylelle antamassaan sähköpostivastauksessa.
Kaipola Recyclingilla on Keski-Suomen ely-keskukselle tekemänsä ilmoituksen mukaan tontillaan yhteensä noin 20–25 000 tonnia muovi- ja puuperäistä jätepolttoainetta sekä jätetuhkaa. Suurin osa jätteestä on muovia.
Poltosta syntynyttä jätetuhkaa on yhteensä noin 7 000 tonnia, josta puolet on varastoitu sisätiloihin.
Toimintansa alussa Kaipola Recycling talletti aluehallintoviraston määräyksestä 22 200 euron suuruisen jätevakuuden. Sen tarkoituksena on kattaa jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta syntyvät kustannukset esimerkiksi konkurssitilanteessa.
Keski-Suomen ely-keskus on jo aiemmin arvioinut vakuuden riittämättömäksi.
Kuinka paljon vakuus siis on alakanttiin?
– Euromäärää en lähde spekuloimaan, mutta huomattavasti, sanoo ympäristöyksikön päällikkö Sohvi Hälikkä Keski-Suomen ely-keskuksesta.
Riittämättömiä vakuuksia myös ministeriön tiedossa
Ympäristöministeriön tietoon on tullut viime vuosien aikana joitakin tapauksia, joissa yrityksille ympäristölupamenettelyjen yhteydessä asetetut jätteenkäsittelyn vakuudet eivät ole olleet riittäviä.
– Joissain tilanteissa jätteiden käsittely on hoidettu valtion budjettivaroista. Tapauksissa on ollut kyse merkittävää ympäristön pilaantumisvaaraa aiheuttavista jätteistä tai kemikaaleista. Valtio on tullut apuun, koska uhka ympäristölle on ollut ilmeinen, kertoo ylijohtaja Oili Rahnasto ympäristöministeriöstä.
Kymmenen vuoden aikana tällaisia vakavia tapauksia on ympäristöministeriön mukaan ollut noin puolen tusinaa. Kyse on ollut huomattavan mittavista laiminlyönneistä.
Järjestelmällistä seurantaa vakuuksista tai siitä, ovatko ne alimitoitettuja, ministeriössä ei ole tehty.
Tarkemmat lakipykälät tarpeen
Jätteiden käsittelyn velvoitteita koskevaa lainsäädäntöä olisi ministeriön mukaan täsmennettävä.
Varsinkin konkurssilainsäädännössä on tällä hetkellä puutteita.
– Konkurssilaista puuttuvat nimenomaiset säädökset siitä, mikä on konkurssipesän vastuu sen haltuun jääneistä jätteistä, kemikaaleista tai raaka-aineista, Rahnasto sanoo.
Tapauksista on olemassa oikeuskäytäntöä, eli erilaisia ratkaisuja eri tuomioistuimista. Rahnaston mukaan tilanne vaatisi kuitenkin selventämistä lakipykälien osalta.
Jätevakuuksiin tullut hiljattain tarkennuksia
Jätevakuuksia koskevaa lainsäädäntöä on tarkennettu viime aikoina.
Viime hallituskaudella ympäristönsuojelulakiin lisättiin täsmennettyjä säännöksiä siitä, miten jätevakuuksia asetetaan ja miten niitä mahdollisissa ongelmatilanteissa käytetään.
– Lisäksi lakiin on lisätty selventävä säännös, että jos valvonnassa todetaan, että jätevakuus ei ole riittävä suhteessa siihen, miltä toiminta sillä hetkellä näyttää, lupaa voidaan muuttaa ja vaatia suurempaa jätevakuutta, ylijohtaja Oili Rahnasto ympäristöministeriöstä sanoo.
Tällä viikolla ympäristöministeriöstä lähti lausunnolle uusi jätevakuusopas, jossa annetaan viranomaisille ohjeita, miten jätevakuuksia eri tilanteissa hallinnoidaan.
Miten käy konkurssipesän jätteiden?
Jämsässä on herännyt epäilyksiä, että kiertotalousyritys Kaipola Recyclingin jätevarastot päätyvät lopulta veronmaksajien hoidettaviksi.
Näin ei kuitenkaan suoraviivaisesti lain mukaan tapahdu.
– Lähtökohta on, että konkurssiin asettamisen jälkeen konkurssipesä on jätteen haltija ja vastaa siitä, että jätteet siivotaan alueelta asianmukaisesti pois, ympäristöyksikön päällikkö Sohvi Hälikkä Keski-Suomen ely-keskuksesta sanoo.
Jos konkurssipesän varat ovat loppu, eikä jätevakuuskaan riitä, siivouksen maksajaksi voi joutua toimitilat vuokrannut taho.
– Velvollisuus jätteiden asianmukaisesta käsittelystä voi langeta esimerkiksi kiinteistönomistajalle, joka voi näissä tilanteissa olla esimerkiksi vuokranantaja, huomauttaa ylijohtaja Oili Rahnasto ympäristöministeriöstä.
Jämsässä Kaipola Recycling on vuokrannut tuotantotilat Kaipola Greenport -yritykseltä, ei kaupungilta.
Valvontaviranomainen toppuutteleekin pelkoja laskun lankeamisesta kaupungille tässä vaiheessa.
– En menisi spekulaatioissa vielä niin pitkälle, että Jämsän kaupunki joutuisi aluetta siivoamaan. Ennen sitä vuorossa on monta todennäköisempää vaihtoehtoa, sanoo Sohvi Hälikkä Keski-Suomen ely-keskuksesta.