Psykologisesti turvallisella työpaikalla voi ottaa riskejä ja kertoa omista ideoistaan ilman, että tarvitsee esimerkiksi pelätä joutuvansa naurunalaiseksi tai nolatuksi. Työssä sattuvia virheitä ei käytetä ketään vastaan, vaan ne hyväksytään osana työn tekemistä.
– Usein arjessa psykologinen turvallisuus selitetään niin, että työyhteisössä saa olla oma itsensä, sanoo aiheesta paljon kirjoittanut ja sitä tutkinut liikkeenjohdon konsultointiyritys CoHumansin tutkimusjohtaja sekä Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen tutkijatohtori Jenni Spännäri.
Aihe nousee esiin useissa viikonvaihteen (25.-27.8.) Johtajatulet -tapahtuman puheenvuoroissa ja pajoissa. Jenni Spännäri on yksi Suomen Partiolaisten järjestämän metsäseminaarin asiantuntijoista. Johtajuusaiheiseen tilaisuuteen Hämeenlinnan Evon leirialueelle saapuu noin 3 300 osallistujaa.
Etä- ja hybridityössä kehollinen viestintä puuttuu
Työnteko on muuttunut ja moni tekee nyt töitä etänä tai hybridisti. Yhteydet työkavereiden kanssa hoidetaan videopalavereilla ja pikaviesteillä. Etätöitä tehdessä ei vaihdeta nopeasti kuulumisia ennen kokouksen alkamista ja pieniä vitsejä on vaikea mahduttaa tiukan videopalaveriagendan sisään. Spontaaneille kohtaamisille ei ole tilaisuuksia. Tutkimusjohtaja Jenni Spännärin mukaan psykologisen turvan merkitys onkin kasvanut entisestään työnteon moninaistuttua.
– Emme ole samassa tilassa, että näkisimme muiden ilmeet ja söisimme yhdessä tai tekisimme jotain kivaa. Juuri tätä tarvittaisiin, sanoo Spännäri.
Spännäri mainitsee etätyötilanteet, joissa saatamme tulkita väärin lyhyesti kirjoitetun sähköpostin tai työkaverin hiljaisuuden.
– Kun kehollinen viestintä puuttuu, niin psykologinen turvallisuus olisi ensiarvoisen tärkeää. Se ei synny itsestään kahviautomaatilla, joten työyhteisöjen on nyt rakennettava sitä tietoisesti, muistuttaa Spännäri.
Työkaveriin luottaminen vaikuttaa ihmiskuvaamme
Jos ryhmän jäsenet eivät uskalla olla omia itseään, sillä voi Spännärin mukaan olla isoja seurauksia: uusia ideoita ei synny, jos kukaan ei niitä uskalla sanoa ääneen. Jos työpaikan epäkohdista ei rohjeta kertoa, niihin ei voida puuttua eikä yhteisö kehity.
– Turvan puuttuminen vaikuttaa suoraan työn tuloksellisuuteen, sanoo Spännäri. Sillä on myös suuri merkitys sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla. Siihen, onko töihin kiva mennä.
Tutkitusti tämä asia on käytännössä kaiken sen hyvän takana, mitä työyhteisöissä voi tapahtua.
– Loppupeleissä turva vaikuttaa meidän maailmankuvaamme ja ihmiskuvaamme. Siihen, ovatko muut ihmiset sellaisia, että heihin voi luottaa, sanoo Spännäri.
Mitä psykologinen turva vaatii johtajuudelta?
Spännärin mukaan johtaja voi auttaa turvallisuuden kehittymistä omalla esimerkillään, kun hän itse avautuu omista peloistaan ja jännityksen aiheistaan yhteisölleen.
Siitä, miten turvalliseksi ihmiset oloonsa työyhteisössä tuntevat, on puhuttava yhdessä ja aihe on nostettava aktiivisesti esiin. Johtajan lisäksi turvallisen ilmapiirin luominen on kaikkien ryhmän jäsenten vastuulla.
– Psykologista turvaa on hirveän hankala kehittää, jos ei siitä puhuta ja jos sille ei ole tilaa, sanoo Spännäri.
Viime aikoina aihe on puhuttanut paljon julkisuudessa ja keskustelu liitetään usein juuri työpaikkaan. Tutkimusjohtaja Jenni Spännäri muistuttaa, että käytännössä se kuuluu kaikkiin yhteisöihin, joissa ihmiset toimivat tavoitteellisesti. Se on oleellista niin perheessä, harrastusryhmässä kuin yhdistyksissäkin.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 28.8. klo 23:een saakka.