Katseemme on pakoputkien sijaan isommissa piipuissa, pääministeri Petteri Orpo (kok.) linjasi hallituksen ilmastopolitiikkaa.
Hallitus sihtaa etenkin bioenergialaitosten ja metsäyhtiöiden piippuihin, joista on tarkoitus ottaa hiilidioksidi talteen.
Teknologia ja laitteistot hiilidioksidin talteenottoon ovat pääosin olemassa.
Hiilidioksidin varastoimiseen on väläytelty Norjan merenpohjan alla olevia tyhjiä kaasu- ja öljyonkaloita.
Jos puun poltosta tuleva hiilidioksidi varastoidaan pysyvästi, syntyy niin sanottu tekninen hiilinielu.
– Tärkeätä on, että näillä nieluilla ei korvata päästövähennystoimia, jotka joka tapauksessa täytyy tehdä, erikoistutkija Kati Koponen Teknologian tutkimuskeskuksesta VTT:stä sanoo.
Hänen mukaansa nyt on kuitenkin aika aloittaa selvitykset, jos hankkeita halutaan toimintaan 2030-luvulla.
– Nettopäästöt täytyy saada nollaan, siihen ei ole vaihtoehtoa, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilkka Leinonen.
Hallituksen kaavailuissa talteenotto vähentäisi hiilipäästöjä vuodesta 2035 alkaen noin kuusi miljoonaa tonnia vuodessa.
Puuperäinen hiilidioksidi on erityisen arvokasta, koska puu on kasvaessaan sitonut ilmakehästä hiilidioksidia.
Kun puu poltetaan, niin hiilidioksidi vapautuu ilmaan. Jos hiilidioksidi otetaan talteen ja varastoidaan pysyvästi, tuotetaan niin sanottu negatiivinen päästö tai tekninen hiilinielu.
– Jos otetaan fossiilista hiiltä talteen, niin silloin ainoastaan vähennetään päästöjä mutta ei luoda teknistä hiilinielua, Koponen kertoo.
Suomessa on paljon bioenergialaitoksia ja metsäteollisuuden tehtaita, joissa biopohjaista hiilidioksidia syntyy.
Fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvät päästöt vähenevät Suomessa jo nopeasti, koska niitä säätelee päästökauppa. Päästöoikeuden kova hinta vähentää saastuttamista.
Toisaalta fossiilisen hiilidioksidin talteenottoon olisi selkeä kannustin, koska silloin yrityksen ei tarvitsisi ostaa päästöoikeuksia. Biopohjaisen hiilidioksidin päästäjiltä porkkana puuttuu, koska ne eivät ole päästökaupan piirissä.
Yhtiöt haluavat hyödyntää hiilidioksidin
Yhtiöitä ei niinkään kiinnosta hiilidioksidin tuuppaaminen maan uumeniin vaan sen ottaminen kauppatavaraksi tai raaka-aineeksi.
Metsä Groupin pääjohtajan Ilkka Hämälän mukaan talteenotto on perusvaihe, jossa saadaan nesteytettyä hiilidioksidia talteen.
– Sen jälkeen tärkeä kysymys on, mitä sillä tehdään. Me emme ensisijaisesti ajattele, että sitä varastoidaan johonkin vaan se pitää saada hyödynnettyä tuotteiksi ja tuotteet pitää saada hyödynnettyä markkinoille. Sitä reittiä tässä nyt koetetaan löytää.
Metsä Groupilla ja energiayhtiö Fortumilla on yhteinen hanke, jossa talteen saatua hiilidioksidia on tarkoitus käyttää biometanolin valmistukseen. Biometanolia voidaan käyttää esimerkiksi liikenteen polttoaineena. Yhtiöt päättävät hankkeen jatkosta tämän vuoden aikana.
Metsä Groupin energiajohtaja Pirita Mikkanen arvelee, että tuotanto voisi olla käynnissä jo viiden vuoden kuluttua.
Synteettisten polttoaineiden kuten biometanolin pääraaka-aineita ovat vety ja hiilidioksidi. Vety erotetaan vedestä sähköllä. Valmistus vie paljon sähköä.
Metsä Groupin koko toiminta tuottaa Mikkasen mukaan noin 10 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa.
Koko määrää tuskin voidaan hyödyntää. Kynnyskysymys on energian saanti.
– Jos kaikki Metsä Groupin tuottama hiilidioksidi jalostettaisiin metanoliksi, se veisi 70 prosenttia koko Suomen tämänhetkisestä sähköstä.
Metanoli on ilmastoystävällistä vain, jos sitä tehdään puupohjaisesta hiilidioksidista uusiutuvalla energialla. Jos käytetään fossiilista hiilidioksidia, päästöt eivät pienene.
Tästä syystä Suomen havumetsät ovat erityisen arvokkaita.
– Pohjola on puupohjaisen hiilidioksidin tuottajana erityisasemassa, muualla Euroopassa ei niin paljon tällaista ole, Mikkanen sanoo.
VTT:n Koposen mukaan puupohjaisesta hiilidioksidista tehtyjen tuotteiden pitää olla pitkäikäisiä, jotta tekninen hiilinielu säilyisi. Hiilidioksidin tulisi pysyä varastoituna useita kymmeniä, ellei satoja vuosia.
Lyhytikäisistä tuotteista hiilidioksidi vapautuu nopeasti takaisin ilmakehään.
Esimerkiksi biometanoli kuitenkin korvaa fossiilisia polttoaineita, jolloin se voi vähentää päästöjä.
Yritykset toivovat pitkäjänteisyyttä
Uuden teknologian kehittäminen vaatii tukia.
Hämälä muistuttaa, että energiaan ja ilmastoon liittyvissä asioissa lainsäädäntö ja sääntely ohjaavat markkinoiden kehittymistä. Yritysten osaksi jää löytää elinkelpoiset tuotteet.
Hän toivoo päättäjien ymmärtävän, että hankkeet vaativat pitkää kehitystyötä, joten tukia tarvitaan yli hallituskausien.
Kaksi muuta metsäjättiä UPM ja Stora Enso seurailevat kehitystä kiinnostuneina.
Stora Enson Skutskärin tehdas on mukana ruotsalaisessa hiilidioksidin talteenoton pilottihankkeessa.
Myös UPM:n yhteiskuntasuhteiden johtajan Stefan Sundmanin mukaan hiilen talteenotossa nähdään liiketoimintamahdollisuuksia.
Kehitystyö edellyttää selkeitä sääntöjä ja riittävää rahoitusta.
– Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, puhumattakaan hyödyntämisestä, vaatii valtavat investoinnit niin laitteisiin kuin logistiikkainfrastruktuuriin, Sundman kommentoi sähköpostitse.
Hän arvelee, että aluksi jonkinlainen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyömalli voisi nopeuttaa investointeja.
Monilla energiayhtiöillä on myös hiilidioksidiin liittyviä kehityshankkeita.
Nieluille voisi tulla oma huutokauppa
Puupohjaisen hiilidioksidin varastoiminen nieluun olisi firmoille pelkästään kustannus. Ratkaisuksi on ehdotettu käänteistä huutokauppaa. Siinä yhtiöt voisivat tarjota, millä hinnalla ne pystyvät toteuttamaan teknisen hiilinielun. Paras tarjous voittaisi.
Menettely on käänteinen EU:n päästökaupalle, jossa yhtiö ostaa lupia hiilidioksidipäästöihin.
Esillä on ollut myös biohiilipäästöjen sisällyttäminen päästökaupan piiriin tai oma erillinen kauppapaikka niille.
Tekninen nielu korvaisi metsänielua myöhemmin
Suomen ilmastopolitiikka on nojannut siihen, että metsien hiilinielut sitovat tehokkaasti hiilidioksidia. Hiilinielut ovat kuitenkin pienentyneet ja Suomea uhkaa miljardilasku päästöjen takia.
Nopeaa pelastajaa teknisistä hiilinieluista ei tule.
VTT:n Kati Koposen mukaan päästölaskennassa tekniset hiilinielut voisivat kuitenkin korvata nielua.
– Tekniset hiilinielut voivat olla lisäinstrumentti ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tarvitaan kaikkia hiilinieluja, että päästään tarpeeksi isoihin päästövähennyksiin.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Ilkka Leinosen mukaan metsänielujen kasvussa tulee ajan mittaan raja vastaan.
– Metsien nielut eivät missään tapauksessa ole ikuisia. On jo merkkejä, että ne lähtevät Euroopassa ja maailmanlaajuisesti pienenemään.
Ilmaston lämpeneminen lisää kuivuutta, joka hidastaa metsien kasvua. Myös metsäpalot, myrskytuhot sekä hyönteis- ja sienituhot heikentävät kasvua.
Suomessa metsät ovat varsin nuoria, joten ne ovat kasvaneet tähän asti nopeasti. Kun metsät ikääntyvät, puuston kasvu hidastuu.
Voit keskustella aiheesta 31.8. klo 23 saakka.