Haistelu voi herättää koirassa tunteita, joista ihminen ei tiedä mitään – hajutyöskentely kiinnostaa niin tutkijaa kuin koiria ja omistajia

Haisteleminen lisää koiran hyvinvointia, mutta siitä on myös muuta hyötyä – ja kilpaillakin hajutyöskentelyssä voi. Koirakouluttaja Päivi Berg tutkii, millaisia vaikutuksia hajujen etsinnällä on eläimeen.

Päivi Berg aktivoi koiriaan muun muassa hajutyöskentelyn keinoin.
  • Raila Paavola

Koiraa voi harjoittaa kotioloissakin etsimään hajuja ja ilmaisemaan, kun niitä löytyy. Koira nauttii yhdessä tekemisestä, haistelemisesta ja sitä kautta aivojen käyttämisestä.

Koiran hajutyöskentelyä käytetään hyväksi muun muassa pelastuskoiratehtävissä ja sairauksien diagnosoinnissa sekä poliisin, puolustusvoimien ja tullin työtehtävissä.

Hajutyöskentely on innostanut omistajia koirineen mukaan myös kilpailutoimintaan jo pitkään.

Koiran tunteita halutaan ymmärtää

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän kennel-linjan lehtori koirakouluttaja Päivi Berg korostaa, että haisteleminen tuo koiralle hyvinvointia ja on sille lajityypillistä käytöstä.

– Hajutyöskentelyä voi harjoittaa kaikkien koirien kanssa, toki eroja on rotujen välillä ja yksilöllisiä eroja on isojakin, kertoo Berg.

Kaikkia koirarotuja ei mielletä hajutyöskentelyyn sopiviksi. Berg on kuitenkin kokenut, että pienet seurakoiratkin voivat olla hyviä hajutyöskentelyssä.

– Toki kannattaa muistaa, että koiran anatomia vaikuttaa. Jos hengittäminenkin on vaikeampaa, niin on myös haisteleminen.

Haisteleminen lisää koiran hyvinvointia, mutta siitä on myös muuta hyötyä

Päivi Berg tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta. Hän tutkii videomateriaalia, jossa koirakot ovat hajutyöskentelyssä. Sekä ohjaajalla että koiralla on mittari mittaamassa sydämen sykevälivaihteluita.

– Katson käyttäytymistä siinä hajutyöskentelytilanteessa ja sydämen sykevälivaihteluita eli kuinka autonominen hermosto toimii eri tilanteissa. Tämä on iso asia, jota ei ole helppo tutkia, hän painottaa.

Tätä menetelmää on Bergin mukaan käytetty koirien tunnetilojen tutkimukseen. Myös koiran ilmeiden vaihtelua on käytetty joissain tutkimuksissa.

– Perusajatuksena on, että kun koira saa sen hajuaistin avulla ajatuksia päähän, sillä saattaa olla tunteita, mistä meillä ei ole mitään tietoa, selvittää Berg.

Berg on mukana Ihmisen paras ystävä -projektissa, joka on akatemiatutkija Miiamaaria Kujalan vetämä kokonaisuus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella.

Päivi Bergin tutkimus on poikkitieteellistä. Toinen väitöskirjatyön ohjaajista on Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella, toinen biologian laitoksella.

Pienellä viitseliäisyydellä voi kasvattaa sienten etsijän

Koira on helppo kouluttaa hajutyöskentelyyn, sillä se ehdollistuu nopeasti palkitsemisen ansiosta.

Hajutyöskentelyn harjoittelun voi aloittaa laittamalla puhtaaseen lasipurkkiin etsittävää hajua, vaikkapa jonkin sienen.

Astian pitää olla sellainen, ettei koira yllä syömään hajun lähdettä.

Koira nuuskii lasipurkissa olevaa sientä. Kyse on hajutyöskentelyharjoituksesta.
Hajun lähde laitetaan puhtaaseen riittävän pienisuiseen purkkiin koiran nuuskittavaksi. Kuva: Raila Paavola / Yle

Koiran annetaan nuuskaista purkkiin, palkitaan, otetaan toistoja, välillä taukoja ja taas toistoja. Sitten aletaan viedä purkkia kauemmas ja annetaan koiran etsiä sitä nenällään.

Hiljalleen viedään purkki näkymättömiin, ja edelleen palkitaan koiraa hajun löytymisestä.

Bergin mukaan on tutkittu, että koiran hajuaisti kehittyy, kun koira saa käyttää sitä.

– Ihan tavallisella lenkillä kannattaa antaa koiran haistella. Koiran voi myös antaa välillä itse päättää, mihin suuntaan se haluaa lähteä lenkille, sillä uudet tuoksut aktivoivat.

Koiran hajuaistia voi aktivoida myös ruoka-aikaan. Kotona on helppo laittaa ruokaa piiloon uuteen paikkaan koiran etsittäväksi.

Huonommin syövälle koiralle voi käyttää aktivointilelua, josta ruokanaksuja tulee yksi kerrallaan. Kuivamuonaa voi myös heittää koiralle vaikkapa nurmikolle hajuaistin avulla etsittäväksi.

Kolme koiraa nuuskii innokkaasti nurmikkoa löytääkseen heille heitettyjä koiran raksuja.
Bergin koirat etsivät kuivamuonaa nurmikolta. Kuva: Raila Paavola / Yle

Hajujen etsintä sopii monipuolisesti eri koirille

Hajutyöskentelyssä on kilpailtukin jo pitkään, mutta uusin laji on tuore. Nosework aloitti virallisena lajina vuonna 2020.

Siinä on kaksi koemuotoa. Ensimmäisessä etsitään hajua erilaisista ympäristöistä: ajoneuvoista, laatikoista sekä sisä- ja ulkotilasta.

Toisessa etsitään neljästi yhdestä noista ympäristöistä. Tuomari katsoo, että koira on löytänyt hajun tietyssä ajassa ja ohjaajakin on ymmärtänyt sen löytymisen.

Laji syntyi Amerikassa viisitoista vuotta sitten, kun uutta kotia odottavia koiria ruvettiin aktivoimaan. Sieltä laji tuli Ruotsin kautta Suomeen. Nyt kisaajia on jo satoja eri puolilla maata.

Suomen kennelliiton koe- ja kilpailutoimikunnan puheenjohtajan Jukka Immosen mukaan lajin odotetaan kasvavan edelleen.

– Sen etu on, että millä tahansa koiralla voi osallistua, voi harjoitella kotona ja on myös olemassa koulutusta. Se on oikea matalan kynnyksen laji, kehuu Immonen.

Lajin laajentumista on jarruttanut tuomaripula, mutta uusia tuomareita on parhaillaan koulutuksessa.

Koira etsii hajukätköä tiiliskivien rei'istä.
Parsonrusselinterrieri Parson Hurri etsii pientä hajun lähdettä tiiliskivien rei'istä. Kuva: Raila Paavola / Yle

Nosework -lajin kokeissa on ollut mukana yhtä aikaa parikymmentä koiraa, kaikki eri rotua.

Edit. 21.9. kello 12.28. Korjattu nosework-sanan kirjoitusasu.