”Rasismitiedonanto”. Keskustelu pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen suhtautumisesta rasismiin on pyörinyt viime viikot tämän termin ympärillä.
Oikeastaan hallituksen koko tulevaisuus on kesän ajan riippunut rasismitiedonannon onnistumisen varassa.
Virallisesti silmäterän nimi on ”hallituksen tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa”.
Keskiviikkona hallituspuolueet kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja lopulta myös RKP hyväksyivät sen sisällön pitkän kipuilun jälkeen.
Tästä koko asiassa on kyse.
Tämä juttu julkaistiin ennen kuin rasismitiedonannon yksityiskohtainen sisältö tuli julki. Täältä voit lukea perkauksen tiedonannon olennaisimmista sisällöistä.
1. Mikä on tiedonanto?
Tiedonanto on hallituksen oma-aloitteisesti tekemä selvitys, jonka se itse antaa eduskunnalle arvioitavaksi. Tiedonannossa toimitaan siis ”toisin päin” kuin välikysymyksessä, jossa oppositio vaatii selvitystä hallitukselta.
Tiedonannon yhteydessä voidaan äänestää koko hallituksen tai joidenkin sen ministerien luottamuksesta. Edellytyksenä äänestykselle on, että yksi kansanedustaja esittää sitä, ja toinen tukee.
On todennäköistä, että rasismitiedonannon yhteydessä päädytään äänestämään lisäksi joidenkin ministerien, esimerkiksi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) tai elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps.) luottamuksesta. Jo heinäkuussa koko oppositio vaati eduskunnan istuntotauon keskeyttämistä Purran luottamuksesta äänestämiseksi.
Käytännössä rasismitiedonanto on paljon enemmän kuin taas yksi hallituksen luottamusäänestys: se on Orpon hallituksen julkinen jälkipyykki Suomea kuohuttaneista ja hallituksen kriisiyttäneistä perussuomalaisten ministerien vanhoista rasistisista kirjoituksista.
Sillä halutaan vakuuttaa, ettei hallitus katso rasismia läpi sormien vaan ryhtyy konkreettisiin toimiin sen torjumiseksi. Ylen tietojen mukaan listalla on parikymmentä toimenpidettä muun muassa rasismin torjumiseksi työelämässä.
2. Miten tähän on tultu?
Neljä puoluejohtajaa lupasivat tehdä tiedonannon yhdenvertaisuuden edistämisestä julkilausumassaan jo heinäkuun alkupuolella.
Sitä ennen tietoon oli tullut silloisen elinkeinoministerin Vilhelm Junnilan (ps.) some-päivitykset, joissa muun muassa flirttailtiin kansallissosialismin kanssa.
Junnilan kesäkuinen luottamusäänestys repi hallituspuolueiden rivejä. Yksikään ruotsalaisen eduskuntaryhmän kansanedustajista ei katsonut voivansa äänestää Junnilan luottamuksen puolesta.
Kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit taas tukivat Junnilaa – kolmea kokoomuksen kansanedustajaa lukuun ottamatta. Kaksi päivää myöhemmin Junnila erosi menetettyään myös kristillisdemokraattien luottamuksen ilmastoaborttipuheidensa takia.
Heinäkuussa julkisuuteen tuli uusia hallitusta hiertäneitä tietoja, kuten Riikka Purran ”mustat säkit” blogikirjoitus. RKP vaati perussuomalaisilta konkreettista irtisanoutumista rasismista. Keskikesällä puolueen eduskuntaryhmä oli HS:n mukaan valmis jättämään hallituksen.
Tiedonannosta muodostuikin hallitukselle sen tukalaa taivalta helpottava aikalisä. Toiveena oli, että syyskuun takarajaan mennessä asioista ehdittäisiin sopia ja tunteet tasoittua.
3. Entä seuraavaksi?
Hallitus hyväksyy tiedonannon torstaina, siitä on jo valtioneuvostossa kalenterimerkintä olemassa. Samalla se myös julkistettaneen.
Eduskunta keskustelee tiedonannosta ensi keskiviikkona. Äänestyksille on varattu aikaa perjantaina 8. syyskuuta.
Luottamusäänestyksessä hallitus pysyy koossa, koska tiedonannolla on kaikkien hallituspuolueiden puheenjohtajien tuki. Kiinnostavaa on, tuleeko RKP:n ryhmästä soraääniä etenkin, jos ministerien luottamuksesta äänestetään.
Vaikka sopu tiedonannossa syntyi, vielä keskiviikkona ei ollut selvää, voiko RKP:n eduskuntaryhmä allekirjoittaa sitä. Lähteiden mukaan RKP:n ja perussuomalaisten kesken oli viimeiseen asti eri käsitys muun muassa vihapuheen ja rasismin määritelmistä.
Jos puolueilla on näin eri ymmärrys pelkästään käsitteiden määrittelystä, linjausten tulkinnassa ja noudattamisessa varmasti riittää sovittelemista jatkossakin.
Kuten Petteri Orpo totesi, yksi tiedonanto ei maailmaa muuta, mutta on alku.
Ainakin tiedonanto näyttää pelastavan toistaiseksi hallituksen jatkon. Hallituspuolueista on moneen kertaan toivottu pääsyä niin sanottuihin oikeisiin töihin eli hallitusohjelmaa toteuttamaan. Työ tuskin siitä helpottuu. Budjettiriihi alkaa, ja hallitus on jo nyt saanut kovaa arvostelua sen tavoittelemista leikkauksista sekä työmarkkinoiden sääntöjen uudistuksista.
Voit keskustella aiheesta 1.9. kello 23:een saakka.
Ylen aamussa vierailleen politiikan tutkija Mikko Majanderin mukaan rasismitiedonannolla hallitus purkaa kesällä kohtaamaansa painetta:
Juttua päivitetty 6.9. kello 13.47 linkillä juttuun, jossa tiedonannon kiinnostavimmat asiat puretaan yksityiskohtaisemmin.