Perinteisiä asuntomessuja ei järjestetä ensi kesänä.
Vuodesta 1970 jatkunut messutalojen esitteleminen tyssäsi muun muassa siihen, kuka maksaa, jos tontteja jääkin tyhjilleen rakentamiskustannusten ja lainakorkojen noustua.
Onko aika siis ajanut asuntomessujen ohi?
Ei, mutta koko rakentamisen pitää muuttua, vastaa kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselta.
– Hyvin suuret ja hulppeat, kovasti rahaa ja luonnonvaroja kuluttavat kohteet alkavat olla aika passé. On vaikea nähdä, mikä on niiden viesti tässä ilmasto- ja luonnon monimuotoisuuden kriisissä, tulevia arkkitehteja opettava Kuittinen toteaa.
Hän muistuttaa, että puolet maapallon raaka-aineista kuluu nyt rakentamisessa ja määrä on kasvussa. Rakentaminen aiheuttaa myös yli kolmanneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.
– Globaalilla tasolla rakentamisen päästöt ja materiaalien kulutus kasvavat tällä hetkellä nopeammin kuin maailman väkiluku, ja sehän on täysin kestämätöntä.
Keravan kaupunginvaltuusto päätti jo viime joulukuussa perua sopimuksensa Suomen asuntomessujen kanssa.
– Meillä oli näkemysero sopimuksesta. Teimme normaalin riskianalyysin ja totesimme, että riskit kaupungille tässä maailmantilanteessa ovat liian suuria, kertoo Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu.
Ronnun mukaan kaupunki olisi joutunut maksamaan sopimussakkoa, jos tontteja olisi jäänyt rakentamatta.
Sen sijaan Kerava järjestää asuntomessualueeksi suunnitellulla uudella Kivisillan asuinalueella ensi kesänä oman, kestävään rakentamiseen ja kiertotalouteen keskittyvän tapahtuman.
Rakennusalan ahdinko näkyy täälläkin: esimerkiksi kahdestatoista omakotitalotontista vain yhdelle rakennetaan.
– Jos mietitään maailmantilannetta nyt, päätös perua asuntomessut oli Keravan kannalta järkevä, Rontu toteaa.
Moduulitalosta nuori voisi ottaa osan mukaansa
Professori Matti Kuittisen mielestä Suomen kaltaisissa osaavissa ja vauraissa maissa pitäisi pystyä nyt visioimaan, mitä paremman huomisen rakentaminen on.
– Mahdollisimman vähän uudisrakentamista ja mahdollisimman paljon olemassa olevan rakennuskannan korjaamista ja uudistamista energiatehokkaaksi.
Tämä tarkoittaisi esimerkiksi pääkaupunkiseudun tyhjillään olevien toimistotilojen muuttamista asunnoiksi ja muuttotappiopaikkakuntien asumattomaksi jäävien talojen hallittua purkua ja uusiokäyttöä. Tai moduulirakentamista, jossa kotoa pois muuttava nuori voisi ottaa osan moduuleista mukaansa.
Betonitaloista voisi irrottaa jopa kokonaisia elementtejä uusiin taloihin. Tämä vaatisi paljon enemmän käsityötä kuin nykyinen tapa rakentaa.
Messutaloja teollisuusrakennusten katoille?
Kuittisen mielestä nyt on myös aika miettiä kriittisesti, kuinka paljon tilaa me oikeasti tarvitsemme.
– Voisiko hyvällä suunnittelulla saada samat toiminnot toteutumaan pienemmässä neliömäärässä?
Kuittinen toivoo asuntomessujen tarjoavan paikan uusien ajatusten esittelyyn, koska tapahtuma on laajasti tunnettu. Hän haluaisi myös kuntien kaavoittajat mukaan ideoimaan messuja.
– Yleensä asuntomessuja on tehty neitseelliseen maastoon. Miksi ei voisi olla teollisuusrakennusten katoille tehtyjen pientalojen messuja? Tai puretuista rakennusosista tehtyjen rakennusten messuja? Tai vanhan teollisuusalueen täydennysrakentamisen messuja tai korjausmessuja? Kuittinen kysyy.
Kuittinen on suunnitellut muun muassa Lohjan asuntomessuille pyöreän talon vuonna 2021.
Ilmastoviisas saa tonttinsa halvemmalla Lempäälässä
Suomen asuntomessujen toimitusjohtaja Anna Tapio tyrmää väitteen, että aika olisi ajanut asuntomessujen ohi.
– Asuminen kiinnostaa entistä enemmän, joten meidän roolimme inspiraation lähteenä on entistäkin relevantimpi.
Viime kesän Loviisan asuntomessuihin tutustui 107 000 ihmistä. Meren rannalla oli esillä toinen toistaan kauniimpia – mutta suuria – taloja. Tapio ei yhdy kritiikkiin lasiseinäisistä palatseista.
– Yksityiset henkilöt rakentavat itselleen kodin, ei asuntomessut mitään rakenna. Mutta rakentamista voidaan ohjata porkkanoilla, Tapio sanoo.
Hän ottaa esimerkiksi vuonna 2026 Lempäälässä järjestettävät asuntomessut.
– Ilmastoviisas rakentaminen näkyy esimerkiksi tonttien hinnoissa. Fiksuilla rakennussuunnitelmilla saa tontin halvemmalla, näin kunta on päättänyt. Tämä on konkreettinen esimerkki asiantuntijuudestamme.
Toimitusjohtaja Tapio ei torppaa ideaa asuntomessuista, jossa olisi joskus pääosin kunnostuskohteita.
– Kun meillä on ollut kunnostuskohteita tai käyttötarkoituksen muutoskohteita, ne ovat olleet valtavan suosittuja. Esimerkiksi Porissa vuonna 2018 korjausrakentamiskohde voitti yleisöäänestyksen.
Loviisassa kaikki ei mennyt putkeen
Tapio uskoo yhä asuntomessujen taikavoimaan, vaikka Kerava peruikin ensi kesän messut. Seuraavat messut ovat Oulussa kesällä 2025.
– Oulussa oli alkuvuodesta tonttihaku. Saimme todella laadukkaita hakemuksia kaikille tonteille. Tällä hetkellä yksi tontti on uudelleen haussa.
Ei kaikki mennyt kuitenkaan Loviisan asuntomessuilla kuin Strömsössä: kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta viime vuodelta selviää, että kaupunginvaltuusto joutui antamaan lisärahoitusta yli miljoona euroa esimerkiksi infrastruktuurin rakentamiseen eikä lopullinen lasku ole vieläkään selvillä.
Luvattuja kelluvia taloja rakennettiin lopulta yksi, ja sekin on yhä myymättä. Lisäksi kaupungin ja Suomen asuntomessujen salainen lisäsopimus rakennuskustannusten kohottua pöyristytti osaa kuntalaisista (MTV Uutiset).
Voit keskustella aiheesta 7.9. kello 23:een saakka.