Kun uutinen Ukrainassa terrorismirikoksista epäillyn venäläisen Jan Petrovskin kiinniotosta Suomessa levisi viime viikon perjantaina, tieto tavoitti nopeasti myös toimittajaverkosto Bellingcatin tutkijan Michael Colbornen. Hänen reaktionsa oli tyrmistys.
– Mitä hittoa hän teki Suomessa? Colborne kertoo STT:lle ajatelleensa.
– Minulla ei ole siihen vastausta.
Colborne on seurannut vuosien ajan erityisesti Euroopan äärioikeistoliikkeitä, joten Petrovski oli hänelle ennestään tuttu mies. Petrovski on EU:n pakotelistalla, jonka mukaan hän on venäläisen Rusitsh-sotilasryhmän perustajajäsen ja yksi komentajista.
Suomeen Petrovski, 36, sai oleskeluluvan käyttämällä nimeä Voislav Torden. Hän jäi kiinni Helsinki-Vantaan lentoasemalla heinäkuussa yrittäessään nousta Nizzan-koneeseen.
Tordenin oikeusavustaja Natalia Malgina kertoi Helsingin Sanomille, että Torden sai oleskeluluvan Suomeen vaimonsa opinto-oikeuden perusteella.
Juuret Itä-Ukrainan sodassa
Rusitshia Colborne luonnehtii äärioikeistolaiseksi tai jopa avoimen uusnatsistiseksi sotilasryhmäksi. Ryhmä juontaa juurensa vuoteen 2014, jolloin Venäjä oli aloittanut sodan Itä-Ukrainassa.
Petrovski ja hänen ystävänsä Aleksei Miltshakov perustivat Rusitsh-ryhmän, joka osallistui sotaan Donbassissa ja keräsi mainetta poikkeuksellisella raakuudellaan.
– On hyvin vahvoja viitteitä siitä, että he tekivät useita sotarikoksia Itä-Ukrainassa 2014 ja 2015.
Taisteluiden Itä-Ukrainassa rauhoituttua vuoden 2015 jälkeen jotkut Rusitshin taistelijoista, kuten Miltshakov ja tiettävästi myös Petrovski, siirtyivät Syyriaan taistelemaan palkkasotilasyhtiö Wagnerin kanssa.
Näiltä ajoilta on myös peräisin kuvamateriaalia, jossa Petrovskin oloinen mies poseeraa sotilasvarusteissa Norjan lipun kanssa. Petrovski asui vuosia Norjassa ennen kuin hänet karkotettiin maasta vuonna 2016.
Ryhmän koko vaihdellut
Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa 2022 Rusitsh pulpahti uudelleen pinnalle Wagnerin yhteydessä toimivana uusnatsiryhmänä, ja myös Miltshakov ja Petrovski ilmaantuivat Ukrainan rintamalle.
Sodan aikana Rusitsh on vetänyt Kremliä kovempaa linjaa ja vaatinut muun muassa ukrainalaisten sotavankien teloittamista
Colbornen mukaan on vaikea sanoa, onko Rusitsh ollut Ukrainassa Wagnerin suorassa käskyvallassa.
– Luulen, että heillä on laajat vapaudet toimia itsenäisesti, ja suhde Wagneriin on jossakin määrin epämuodollinen. Mutta voi sanoa, että he toimivat Wagnerin yhteydessä.
Myös Rusitshin jäsenmäärää on vaikea arvioida. Colbornen mukaan ryhmän koko on vaihdellut, mutta puhutaan ehkä kymmenistä tai korkeintaan paristasadasta jäsenestä. Ryhmä on ollut riittävän suuri pystyäkseen Ukrainassa raakuuksiin.
Colbornen mukaan vaikuttaa siltä, että Rusitshin taistelijat ovat poistuneet rintamalta. Wagnerin tilanne on vielä epäselvä kesäkuisen kapinan ja johtajansa Jevgeni Prigozhinin kuoleman jäljiltä, joten myös Rusitshin tulevaisuus on epävarma.
Ukraina on vaatinut Petrovskia luovutettavaksi maahan vastaamaan terrorismirikoksista. Colborne uskoo, että Ukrainalla on todisteita Petrovskin rikosten todentamiseksi.
– Luulen, että jos vähänkin kaivelee, löytyy todisteita niin avoimista lähteistä kuin suljetuistakin. En ole juristi, mutta kuulemani perusteella on varsin selvää, että Rusitsh on ollut osallisena sotarikoksissa.
Lue lisää: