Uusi silta, hotelli, kylpylä, ravintolakatu ja asuntoja sadoille ihmisille. Siinä maistiainen asioista, joita Särkänniemi ja Tampereen kaupunki suunnittelevat huvipuiston ympäristöön.
Särkänniemessä kävi viime vuonna huvipuistokaudella 514 000 ihmistä. Muuhun aikaan vuodesta Näsinneulan juurella oli hiljaista: kävijöitä oli vain vajaat 50 000. Tähän Tampere ja sen omistama Särkänniemi haluavat muutoksen.
– Tärkeintä on se, että alueesta tulee ympärivuotinen. Tänne on myös kiva tulla piipahtamaan, vaikkei juuri sillä kerralla haluaisi mennä huvipuistoon tai muuhun kohteeseen, sanoo Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä.
Muutokset voivat lähteä liikkeelle nopeasti, jos asemakaavan muutos saa lainvoiman.
Kokosimme tähän juttuun neljä oleellista muutosta, jotka mullistaisivat Särkänniemeä näkyvästi. Videolta näet, minne suunnitellut asiat maisemassa asettuisivat.
1. Pääportin uusi paikka
Särkänniemen huvipuiston pääportti muuttaa ensi kesänä entisen delfinaarion vierestä alaparkkipaikan perälle. Huvipuistovieraan ei enää tarvitse kavuta nykyiseltä pääportilta ensin mäkeä ylös ja sitten alas päästäkseen laitteille.
Muutos voi kuulostaa pieneltä, mutta se on Särkänniemen toimitusjohtajan Miikka Seppälän mukaan todella tärkeä.
– Jatkossa tullaan suoraan sinne huvipuistoon ja ilon maailmaan. Samalla se on looginen aloituspaikka tulevalle kehitykselle.
2. Ratkaiseva Särkänsilta
Särkänniemen huvipuisto sijaitsee Tampereen keskustan tuntumassa, mutta välissä olevan satama-altaan kiertäminen pidentää matkaa.
Kaavassa Kortelahden yli rakennetaan uusi kävelysilta, Särkänsilta. Sitä pitkin pääsisi kävellen suoraan uudelle pääportille. Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä sanoo, että silta on edellytys hotellin rakentamiselle.
– Jos Särkänsiltaa ei ole kun hotelli rakennetaan, Särkänniemeen ei pääse vähintään yhteen, helposti kahteen kesään.
Siltaa pitkin kulkisi putkia, sähkövetoja ja muuta yleistä infraa. Seppälän mielestä silta myös lisäisi viihtyisyyttä, kun isoille laivoille tulisi paikkoja molemmin puolin satamaa.
– Toivon mukaan tänne syntyy entistä enemmän laivaliikennettä, on ne sitten lyhyitä tai vähän pidempiä risteilyjä.
Kaikki vanhojen laivojen operaattorit eivät ole toimitusjohtajan kanssa samaa mieltä. Höyrylaivureiden mielestä silta haittaa laivaliikennettä ja arvokasta kulttuuriympäristöä. Hallinto-oikeus kuitenkin hylkäsi valituksen.
Vielä ei ole tiedossa, hakevatko valittajat valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Takaraja on syyskuun puolivälissä.
3. Hotelli ja kylpylä
Kaava mahdollistaa hotellin ja kylpylän rakentamisen Kortelahden perälle. Hotellista voi tulla iso – kaava sallii korkeintaan 15 maanpäällistä kerrosta.
Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä sanoo, että hotellin ja kylpylän rakentaminen voisi alkaa Särkänsillan valmistumisen jälkeen, arviolta vuonna 2026. Jos asiat etenevät rivakasti, valmista tulisi vuoden 2028 vaiheilla.
Ennen hotellin aloittamista kannattaa tehdä sen ja pääportin väliin suunnitellut ravintola- ja tapahtumakatu sekä järviluontokeskus.
4. Vanha sukkatehdas
Särkänniemen alueen asemakaavaan kuuluu myös Suomen Trikoon entinen sukkatehdas naapurialueella Onkiniemessä. Vanhassa tehtaassa on tällä hetkellä taiteilijoiden ja käsityöläisten työtiloja.
Särkänniemen visioissa tehdas laitetaan uuteen uskoon, ja sinne tulee sekä kulttuuritoimintaa että asuntoja.
Tehtaan kupeeseen on tulossa kaksi uutta asuinkorttelia, joissa on kodit yli 700 asukkaalle.
Köysiradalla huvipuistoon?
Särkänniemi tiedotti jättimäisestä kehityshankkeestaan syyskuussa 2021. Joitain muutoksia on tullut matkan varrella.
Huvipuisto suunnitteli suojeltuun delfinaariorakennukseen seikkailupuistoa, Xplore Parkia, mutta asia on uudessa mietinnässä. Nyt kartoitetaan myös muita toimijoita.
Myös tulevan hotellin toiselle puolelle kaavailtu monitoimiareena on tiputettu suunnitelmista ja kiinteistökaupoista pois.
Jotkut osat hankkeesta ovat vähemmän kiireellisiä. Esimerkiksi köysirata Näsinkalliolta Särkänniemeen on Miikka Seppälän mukaan ”keskeinen, mutta ei ensimmäinen” asia kokonaisuutta. Köysiradan hän uskoo toteutuvan 2030-luvulla.
