”Siellä on äiti hyvä olla.”
Noora Heiskasen poika viihtyy Muuratsalon koulussa Säynätsalossa ja toivoo, että hänen 2-vuotias siskonsakin voisi päästä samaan kouluun. Muuratsalo on yksi lakkautusuhan alla olevista kouluista Jyväskylässä.
Jyväskylän kaupunki hakee 40 miljoonan euron säästöjä kolmena seuraavana vuonna. Varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja nuorisopalveluista haluttaisiin säästää jopa 18 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana.
Pelkästään ensi vuonna perusopetuksen säästötavoite on yli 7,6 miljoonaa euroa.
Virkamiesvalmistelussa kouluverkosta esitetään lakkautettavaksi kaikkiaan kuusi koulua: Oravasaari, Haapaniemi, Kuohu, Tammirinne, Muuratsalo ja Säynätsalo. Jyväskylän sivistyslautakunta käsittelee esitystä keskiviikkona.
Heiskanen kertoo muuttaneensa perheineen Säynätsaloon vuonna 2018. Sinne houkuttelivat lapsiystävällinen yhteisö ja lähellä oleva, turvallinen koulu.
Nyt säynätsalolaiset vanhemmat vastustavat lakkautussuunnitelmia.
– Lapsista säästäminen on sellainen asia, joka on minusta aina väärä valinta. Se tulee maksamaan aina tulevaisuudessa enemmän. Me tiedetään viitteitä siitä, etteivät säästöt koululakkautuksista välttämättä edes muodostu niin isoksi, mitä lopulta ensin ajatellaan, Heiskanen kritisoi.
Säynätsalolainen Lilli Temisevä kuvailee, että lapsille on turvallista siirtyä varhaiskasvatuksesta peruskouluun asti ja luokalta toiselle, kun opettajat ja ympäristö ovat tuttuja. Jos Muuratsalon koulu lakkautetaan, lasten opinpolku pirstoutuisi useampaan kouluun ja koulumatkat sekä koulupäivät pitenisivät.
– Lähimmät peruskoulut ovat toisen kunnan alueella. Tuntuisi, että oman kaupungin alueella oleviin kouluihin on aivan liian pitkä matka, kun on näin pienistä lapsista kyse, Temisevä sanoo.
Jyväskylän suunnitelmat eivät ole poikkeus, sillä esimerkiksi Etelä-Savossa Savonlinnassa on suunnitteilla kolme lakkautusta: Juvolan, Louhen ja Kallislahden koulut aiotaan sulkea kuluvan lukuvuoden jälkeen. Mikkelissä puolestaan on elokuussa lakkautettu Suomenniemen ainoa peruskoulu.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna lakkautettiin tai yhdistettiin toiseen oppilaitokseen yhteensä 47 peruskoulua.
Koulujen lakkauttamisia perustellaan kunnissa nimenomaan säästöillä. Asiantuntijan mukaan tutkittua tietoa todellisista säästöistä ei kuitenkaan ole juuri saatavilla.
Koulutusmenot voivat kasvaa merkittävästi
Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola kyseenalaistaa väitteet, että koulujen lakkauttamisesta syntyisi kunnille säästöjä.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi viime vuoden loppupuolella arviointitutkimuksen kouluverkon muutosten vaikutuksista maaseutu- ja saaristoalueilla. Tutkimuksen mukaan koulujen lakkauttamisen vaikutus kuntien talouteen ja elinvoimaan voi olla jopa päinvastainen.
Lehtola kehottaakin tarkastelemaan mahdollisten säästöjen lisäksi myös koululakkautuksista syntyviä menoja.
– Karvin raportin mukaan koulutusmenot kasvoivat vähiten niissä kunnissa, joissa oli tehty vain vähäisiä tai ei lainkaan kouluverkkomuutoksia. Kun taas suuria tai erittäin suuria kouluverkkomuutoksia tehneissä kunnissa menot kasvoivat merkittävästi muita kuntia enemmän, Lehtola sanoo.
Lisäksi vuosien varrella koulutusasteista eniten ovat kasvaneet perusopetuksen menot, Lehtola lisää. Ne ovat hänen mukaansa yli kaksinkertaistuneet 20 vuoden aikana, vaikka kouluverkkoa on supistettu.
Lehtolan mukaan yhden maaseutukoulun eli niin sanotun kyläkoulun lakkautuksen on arvioitu tuovan noin 300–400 tuhannen euron vuosittaiset säästöt.
Jyväskylän sivistyspalveluiden toimialajohtaja Eino Leisimo kertoo, että Jyväskylän kuuden koulun lakkauttaminen olisi 600 000 euron vuosittainen säästöpotti.
– Toki se tarkoittaa tiivistämistä entistä isompiin yksiköihin, Leisimo sanoo.
Saman verran kouluja kuin 1800-luvun lopulla
Kari Lehtolan mukaan koulujen lakkauttamisten taloudelliset vaikutukset ovat jääneet vaille systemaattista selvitystä siitä huolimatta, että perusopetusta tarjoavien koulujen määrä on Suomessa pudonnut merkittävästi 30 vuoden aikana.
1990-luvun puolivälissä Suomessa oli perusopetuksessa vajaat 5 000 koulua, kun nykyään niitä on noin parituhatta. Karvin mukaan Suomen peruskouluista on lakkautettu jopa 55 prosenttia vuosien 1990 ja 2020 välillä.
Suomessa on nyt saman verran kouluja kuin 1800-luvun lopulla.
Lehtola arvostelee, että lakkautukset ovat olleet hyvin etupainotteisia. Hänen mukaansa näyttää siltä, että ”nälkä kasvaa syödessä”.
– Vielä 20–30 vuotta sitten suurimman koululakkautusryhmän muodostivat alle 30 oppilaan koulut. Viimeisen viiden vuoden aikana suurimman koululakkautusryhmän muodostavat jo sadan oppilaan koulut.
Ylitarkastaja penääkin tutkimuksia koulujen lakkauttamisen vaikutuksista. Hänen mielestään ongelmana on se, että päätöksissä on huomioitu ainoastaan taloudellinen näkökulma. Tarkastelusta on jätetty pois pedagogiset, logistiset ja hyvinvointivaikutukset.
– Viimeistään nyt pitäisi ottaa aikalisä ja ottaa aidosti harkintaan ja tarkasteluun koululakkautuksista saatavat todelliset mahdolliset säästöt, mutta myös menot, Lehtonen sanoo.
Voit keskustella aiheesta 6.9. klo 23.00 saakka.
Juttua korjattu 6.9.2023 kello 12.54: korjattu kappaletta Etelä-Savon koululakkautuksista. Mikkelissä Suomenniemen koulun laukkauttaminen ei ole enää suunnitteilla, vaan koulu on lakkautettu jo 1.8.2023.