Venäjä on alkanut parantaa sotilaskohteitaan Suomen rajan lähellä – satelliittikuvat paljastavat muutoksen

Keskelle erämaata on kohonnut hetkessä kolme isoa rakennusta. Niitä käyttää venäläinen arktinen prikaati.

Paikka on Alakurtin varuskunta, joka sijaitsee vain 50 kilometriä Suomen rajasta Sallan korkeudella.

Ylen hankkimat satelliittikuvat osoittavat, että Venäjä on rakentanut uuden hallin myös suuren kalustovaraston alueelle Petroskoihin.

Muutoksista ei ole aiemmin kerrottu julkisuudessa.

Rakennushankkeet ovat ensimmäinen konkreettinen merkki siitä, että Venäjä on alkanut jälleen panostaa sotilaskohteisiinsa Suomen lähellä. Rajantakaisia varuskuntia ei ole kehitetty vuosikausiin.

Tähän asti Venäjä on lähinnä haalinut Suomen rajan lähelle sijoitettuja joukkoja hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Yle paljasti kesällä 2022, että Alakurtista oli lähtenyt sotaan kokonainen taisteluosasto.

Tämän jutun satelliittikuvista näet tarkasti, millaisia Alakurtin ja Petroskoin uudet rakennukset ovat.

Alla olevasta kuvaparista näkyy, miten Venäjä rakensi Alakurttiin ensin kaksi uutta kalustohallia. Näet muutoksen, kun liu'utat kuvaa.

Yle on tarkastellut useita satelliittikuvia tukikohdasta tältä kesältä. Ne osoittavat, että rakennukset pystytettiin perustuksista harjakorkeuteen yhdessä päivässä. Ensimmäinen halli kohosi 9. heinäkuuta ja toinen 28. heinäkuuta.

Uusimmassa satelliittikuvassa näkyy vielä kolmas samanlainen rakennus. Se pystytettiin 11. elokuuta, niin ikään päivässä.

Nopea rakennustahti kielii uudesta rakennustavasta. Kevyen metallikehikon päälle viritetään vahva muovitettu kangaskatto, kertoo Venäjään erikoistunut sotilasasiantuntija Ylelle.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun tätä teknologiaa on tiettävästi käytetty pohjoisella alueella. Ilmeisesti materiaali kestää kovaa pakkasta, sanoo Marko Eklund.

Majuri evp. Eklund on työskennellyt Suomen sotilastiedustelussa ja seurannut Venäjän asevoimia yli 20 vuoden ajan.

Venäjä on käyttänyt samaa rakennustapaa jo 2010-luvulla, kun se perusti nopeasti uusia varuskuntia Ukrainan rajalle.

Alla olevassa kuvassa näkyy, miltä hallit näyttävät ulkoa ja sisältä Venäjän tukikohdassa lähellä Ukrainaa.

Eklund arvioi, että Alakurtin uudet hallit ovat hiukan yli sata metriä pitkiä ja noin 25 metriä leveitä, eli niiden pinta-ala on noin 2 500 neliömetriä.

Eklundin mukaan yhteen halliin mahtuvat väljästi yhden pataljoonan taisteluajoneuvot, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa noin 40 MT-LB-kuljetuspanssarivaunua.

Uusien hallien vieressä näkyy suorakaiteen muotoisia vaaleita alueita, jotka ovat todennäköisesti rakennusten perustuksia. Ne ovat kuitenkin olleet paikallaan ainakin jo vuodesta 2017 lähtien.

Eklundin mukaan kyse on aikoinaan kesken jääneestä rakennushankkeesta, mikä on Venäjällä hyvin tavallista. Alueelle on todennäköisesti suunniteltu perinteisiä kalustohalleja, jotka uusi hallitekniikka on tehnyt tarpeettomiksi.

– Uusi malli on perinteiseen pellistä ja betonista koostuvaan halliin verrattuna huomattavasti edullisempi ratkaisu, Eklund arvioi.

Venäjä on sijoittanut Alakurtin tukikohtaan noin 2 000 sotilasta, joista ainakin kolmannes tai jopa puolet on lähetetty sotimaan Ukrainaan. Varuskunnassa toimii 80. Arktinen moottoroitu jalkaväkiprikaati.

Prikaati on koulutettu toimimaan arktisen alueen pimeydessä ja kylmyydessä. Sillä on käytössään panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja mutta ei esimerkiksi taistelupanssarivaunuja.

Uusiin halleihin mahtuu vain osa tukikohdan kalustosta, joka on nyt pääosin taivasalla.

Jos alueen joukkoja päätettäisiin kuitenkin lisätä – kuten Venäjän johto on väittänyt tekevänsä Suomen Nato-jäsenyyden takia – uusia halleja syntyisi tarvittaessa hyvinkin nopeasti.

Alakurtin sotilaat ovat kärsineet Ukrainassa tappioita. Kesäkuussa Ukraina iski prikaatin komentopaikkaan rintaman lähellä, mutta iskun tuhoista ei ole kerrottu tarkemmin.

Petroskoissa halli nousi panssarien keskelle

Yle löysi satelliittikuvista myös toisen suuren rakennuskohteen Petroskoissa sijaitsevalta varikolta.

Se on Venäjän suurin kalustokeskittymä Suomen rajan tuntumassa.

Alla olevasta kuvasarjasta näet, miten varikolla säilytettävien tykkien ja panssarivaunujen keskelle kohosi heinäkuun alkupuolella suuri harjakattoinen halli. Se on todennäköisesti tehty samalla tekniikalla kuin Alakurtin uudet hallit.

Petroskoin hallia käytetään kuitenkin todennäköisesti kaluston huoltoon.

Eklundin arvion mukaan tällä hetkellä kalustovarikon tärkein tehtävä on kunnostaa ja toimittaa kalustoa sotaan Ukrainassa.

Petroskoissa säilytetään paljon kuljetuspanssarivaunuja, rynnäkköpanssarivaunuja ja tykistöä. Varikon kalustolla voitaisiin varustaa vähintään yksi 4 000 sotilaan moottoroitu prikaati.

Valtaosa kalustosta on taivasalla. Siksi varikosta pystyy näkemään monia muita sotilaskohteita helpommin, mitä siellä tapahtuu.

Petroskoista yli sata tykkiä rintamalle

Petroskoin kalusto on hyvin vanhaa, joten sen kunnosta ei ole takeita. Se on koottu alueen joukko-osastoista, jotka lakkautettiin 1990-luvulla Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Koska sota jatkuu ja Venäjä on menettänyt paljon uudempaa kalustoa, Venäjä on joutunut ottamaan käyttöön myös vanhaa kalustoa.

Alla oleva satelliittikuva on otettu 18. kesäkuuta Petroskoin varikolta. Eklundin mukaan kuva näyttää, miten venäläiset lastaavat junanvaunuihin teloilla liikkuvia tykkejä eli panssarihaupitseja.

Eklund on laskenut satelliittikuvista, että tykistöaseiden määrä Petroskoin varikolla on vähentynyt jatkuvasti Ukrainan hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Keväästä 2022 lähtien alueelta on hävinnyt kymmenkunta patteristoa, valtaosa tänä vuonna.

Koska varastoiduissa patteristoissa oli kussakin 12–18 tykkiä, Petroskoista on viety sotaan kaikkiaan jo reilusti yli sata tykkiä, Eklund laskee. Osa tykeistä liikkuu teloilla ja osa on vedettäviä.

Suurin osa sotaan viedystä tykistöstä otettiin kalustovarikon tältä alueelta.

Yle on seurannut satelliittikuvien perusteella myös useiden muiden Suomen rajan läheisyydessä sijaitsevien Venäjän sotilastukikohtien tilannetta. Niissä ei nyt näy merkittäviä pysyviä muutoksia.

Asiantuntija: Pelkkää Venäjän uhittelua

Venäjä on toistuvasti uhitellut vastaavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen.

Viime joulukuussa Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi, että Venäjä suunnittelee asevoimiensa vahvistamista Suomen rajan tuntumassa. Hän toisti saman asian taas viime kuussa.

Tähän asti joukkojen vahvistamisesta ei ole nähty mitään merkkejä.

Voisiko hallien rakentamisessa olla kyse siitä, että Venäjä vähitellen siirtyy aikeista tekoihin?

Tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö ei pidä huolta ajankohtaisena.

– Ei Venäjällä ole mitä tänne itärajalle pistäisi. Pikemminkin itärajalta otetaan kalustoa käyttöön muualle, ja Ukraina on se ykköskohde, Käihkö sanoo Ylelle puhelinhaastattelussa.

Käihkön mukaan Venäjällä ei mitenkään riitä miehiä ja kalustoa toteuttamaan Šoigun suunnitelmia Suomen vastaisten joukkojen vahvistamisesta niin kauan kuin sota Ukrainassa jatkuu yhtä kiivaana kuin nyt.

– Šoigun uhittelu on uhittelua, Käihkö kuittaa.

Yle lähetti Käihkön nähtäväksi satelliittikuvia Venäjän uusista halleista Alakurtissa ja Petroskoissa.

Käihkön mielestä on todennäköistä, että halleja käytetään kaluston kunnostamiseksi Ukrainan sotaa varten, eikä niillä ole Suomen turvallisuuden kannalta merkitystä.

– Mitään välittömiä toimenpiteitä [Suomen] ei näillä tiedoilla ainakaan tarvitse tehdä, Käihkö sanoo.

Käihkö myös arvioi, että Suomen sotilastiedustelu on hyvin perillä rajan lähellä sijaitsevien venäläisten sotilaskohteiden muutoksista.

Jutun haastateltava Marko Eklund työskentelee parhaillaan Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksessa taustatoimittajana.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 11. syyskuuta kello 23 asti. Keskustelu vaatii Yle Tunnuksen.

Korjattu 11.9.2023 klo 16.05 kahden kuvan lähdemerkintöjä. 21.10.2022 otetun Alakurtin satelliittikuvan lähde on Airbus, ei Planet Labs. Tuorein Alakurtin kuva on otettu 27.8.2023 eikä 28.8.2023. Korjattu 12.9.2023 klo 22.19 kuvan lähdemerkintää: 25.10.2022 Petroskoin kuvan lähde on Airbus, ei Planet Labs.