Viimeisen vuoden aikana Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on saanut kymmeniä tuhansia yhteydenottoja opiskelijoilta, jotka ovat huolissaan mielenterveydestään.
Yhdessä kuukaudessa yhteydenottoja kertyy valtakunnallisesti jopa yli 3000. Se on noin sataa yhteydenottoa päivittäin.
– Kesäaikaan on toki hieman hiljaisempaa, mutta silloinkin kuussa kertyy noin 1100 – 1450 yhteydenottoa mielenterveysasioissa, YTHS:n yleis- ja mielenterveyden ylilääkäri Minna Paavonsalo sanoo.
Varsinkin hakeutumiset tutkimuksiin erilaisten neuropsykiatristen kehityshäiriöiden osalta ovat Paavonsalon mukaan suorastaan räjähtäneet.
Kaksi vuotta sitten neuropsykiatriseen kehityshäiriöön liittyviä käyntejä kirjattiin YTHS:llä yhteensä 8900, viime vuonna 12900 ja tänä vuonna tähän mennessä jo 11600. Määrän odotetaan loppuvuonna ylittävän roimasti viime vuoden.
Lapissa ei ole ainoatakaan opintopsykologia
Suuria valtakunnallisia eroja eri puolella Suomea ei ole.
Mielenterveys- ja tarkkaavaisuusongelmien kasvu on huomattu myös esimerkiksi Lapin korkeakoulukonsernissa. Silti esimerkiksi opintopsykologeja ei konsernissa ole ainoatakaan.
– Rekrytointia on yritetty viimeisinä vuosina pariin otteeseen siinä onnistumatta, Lapin korkeakoulukonsernin korkeakoulukuraattori Maija Törmänen sanoo.
Kun opintopsykologeja ei ole, hankaluuksien kanssa painivien opiskelijoiden ohjaus kasaantuu korkeakoulukuraattoreille. Heitä on neljä.
– Työ on meillä välillä sellaista tulipalojen sammuttamista. Jos meillä olisi opintospykologi tiimissä, voisimme painottamaan myös sitä ennaltaehkäisevää työtä.
Jonotusaika yleislääkärille 46 vuorokautta
Syyskuun alusta voimaan tulleen uuden hoitotakuulain mukaan yhteydenotot hoidontarpeen arviointiin on hoidettava saman vuorokauden aikana. Se ei silti takaa nopeaa pääsyä varsinaiselle vastaanotolle.
Esimerkiksi elokuun tilastojen mukaan YTHS:n yleislääkärin vastaanotolle pääsyä kiireettömissä asioissa joutui odottamaan keskimäärin hieman yli kuukauden eli 33 vuorokautta. Paikoin odotusajat ovat jopa pidemmät.
YTHS:n pohjoisella alueella yleislääkärille pääsyä joutui odottamaan mielenterveysasioissa jopa 46 vuorokautta.
Uuden hoitotakuulain mukaan yleislääkärille on päästävä myös ei-kiireellisissä asioissa 14 vuorokaudessa eli kahdessa viikossa.
Paavonsalo myöntää, että pääsy hoitotakuun edellyttämiin aikoihin on YTHS:lle iso haaste.
– Meillä on pula yleislääkäreistä, ja se heijastuu myös odotusaikoihin.
Lääkärin sijaan potilaat ohjataan verkkokurssille
Jonotusaikoja hoitoon on koetettu lyhentää muun muassa hoitopolkuja muokkaamalla.
Yhteydenoton jälkeen opiskelija ohjataan aina ensin psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle. Sinne pääsee noin kahdeksassa vuorokaudessa.
Jos kyse on lievästä tai keskivaikeasta mielenterveydenongelmasta, opiskelija ohjataan ensisijaisesti matalamman kynnyksen palveluihin, kuten ohjattuun omahoitoon ja ryhmähoitoihin.
Jos opiskelijan oireet ovat vakavampia tai toimintakyky on huonompi, opiskelija ohjataan psykiatrisen sairaanhoitajan arvion jälkeen lääkärille.
Psykiatrin vastaanottoa opiskelijaterveydenhuollossa joutuu odottamaan useamman kuukauden alueesta riippuen. Esimerkiksi pohjoisessa aikaa joutuu odottamaan keskimäärin neljä kuukautta.
– Se ei tarkoita, etteikö sillä välin saisi hoitoa. Opiskelija voi käydä yleislääkärillä, psykiatrisella sairaanhoitajalla tai nettiterapiassa. Usein aloitetaan myös lääkehoito.
Ongelmana Paavonsalon mukaan on myös, että jonoja on muuallakin.
– Erikoissairaanhoito ei vedä. Meillä on potilaita, jotka kuuluisivat erikoissairaanhoitoon, mutta jotka jäävät YTHS:n hoitoon, koska jatkohoitoon ei pääse.
Ei murtunutta kättäkään voi jättää odottamaan kauaksi aikaa hoitoa, samoin murtunut mieli vaatii oikea-aikaista hoitoa, oireet vaikeutuvat ja syventyvät odotusaikana.
Minna Savolainen, Nyyti ry
Huoli omasta toimeentulosta
Opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävän järjestön Nyyti Ry:n toiminnanjohtajan Minna Savolaisen mukaan opiskelijoiden psyykkisen pahoinvoinnin syitä on monia, mutta yksi eniten kuormittava tekijä on huoli omasta toimeentulosta.
– Linja on ollut sama koko 2000-luvun. Jokaisessa tehdyssä tutkimuksessa yhä suurempi osa opiskelijoista raportoi psyykkistä kuormittavuutta, Savolainen sanoo.
Sosiaalisen median vaikutusta ei myöskään voi Savolaisen mukaan aliarvioida.
– Some ruokkii riittämättömyyden kokemuksia ja lisää suorituspaineita, se taas lisää mielenterveysriskejä.
Kun mieli särkyy, apua ei välttämättä haeta ajoissa. Ja kun sitä haetaan, joudutaan jonoon.
– Ei murtunutta kättäkään voi jättää odottamaan kauaksi aikaa hoitoa, samoin murtunut mieli vaatii oikea-aikaista hoitoa, oireet vaikeutuvat ja syventyvät odotusaikana.
Terapiaan pääsee vain rahalla
Korkeakoulukuraattori Törmäsen mukaan joskus hoitoon pääsylle on esteenä myös raha.
– On aika kohtuutonta, että huonosti voiva nuori joutuu odottamaan yli vuoden terapiaan pääsyä. Vaikka opiskelija saisi Kelan tukeman terapian, on siinäkin omavastuu. Välillä vastaan on tullut tilanteita, että terapiaa ei voi aloittaa, koska rahat eivät vain riitä.
Aiemmin opiskelijoita on Törmäsen mukaan lähetetty myös Kelan tukemaan Nuotti-valmennukseen, jos vaarana on, että opinnot keskeytyisivät.
– Nyt näitäkin valmennuksia on alettu kieltää opiskelijoilta kokonaan, koska ajatellaan että tukemisen vastuu on oppilaitoksilla, mutta aika mahdotonta on tukea kahdella kuraattorilla kaikkia 4000 opiskelijaa.