Kuntaliiton tuoreen laskelman mukaan kymmenen kunnan ensi vuoden valtionosuudet ovat miinuksella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kyseiset kunnat joutuvat maksamaan valtiolle palveluista, joita valtio on kunnille määrännyt ja luvannut rahoittaa.
Pahimmillaan tilanne on kunnille ja kuntalaisille erittäin kohtuuton. Ääriesimerkiksi voi ottaa Kaskisen, joka on Suomen pienin kaupunki, jossa on reilut 1 200 asukasta.
Kaskisen veroprosentti (23,00) oli vuonna 2022 Suomen toiseksi suurin. Sote-uudistus laski veroprosentin 10,36:een. Tämän lisäksi kunnan valtionosuudet ovat miljoona euroa miinuksella (-813€/as.).
– On irvokasta, että kuntalaiset maksavat palveluista jo isoa omavastuuta ja valtio laittaa vielä laskun sen päälle, kommentoi Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikonen.
Kaskisen vuosibudjetti on noin seitsemän miljoonaa euroa. Siihen suhteutettuna miljoona on erittäin iso summa.
– Tämän ja ensi vuoden budjetissa on juuri negatiivisen valtionosuuden suuruinen aukko. Tilanne on järjen vastainen. Jotain tolkkua on tultava. Lyhyellä tähtäimellä negatiiviset valtionosuudet on kompensoitava, kommentoi Kaskisen kunnanjohtaja Markku Lumio.
Hallitus selvittää ja arvioi
Valtionosuuksien absurdi tilanne johtuu sote-uudistuksessa päätetystä hyvinvointialueiden rahoitusmallista. Rahoituksen periaatteiden mukaan kenenkään verotus ei saanut nousta eikä yksikään kunta saanut hyötyä uudistuksesta.
Käytännössä uudistus on johtanut siihen, että osa kunnista ei saa täyttä rahoitusta valtion määräämiin palveluihin.
Ongelmat ovat tiedossa ja Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan onkin kirjattu esimerkiksi, että ”arvioidaan mahdollisuutta tehdä valtionosuusjärjestelmään määräaikainen korjaus niin, että minkään kunnan valtionosuuksien maksatus ei ole negatiivinen”.
– Tämä on tunnistettu, mutta monimutkainen ongelma. Keräämme parhaillaan tietoja ja muodostamme kokonaiskuvaa kysymyksestä sekä kuntakohtaisesta tilanteesta. Tämän jälkeen arvioimme mahdollisimman nopeasti, miten asiassa edetään, kommentoi kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.).
Ikosen mukaan yksi haaste on se, että negatiivisen valtionosuuden kunnat ovat keskenään erilaisia.
– Valtionosuuden negatiivinen maksatus ei automaattisesti tarkoita, että kunnan taloudellinen tilanne olisi sote-uudistuksen jälkeen heikko, hän sanoo.
Olli Riikosen mukaan kuluvalle vuodelle ainoa mahdollisuus olisi se, että negatiiviset valtionosuudet kompensoitaisiin harkinnanvaraisilla valtionosuuksilla.
Ensi vuonna valtionosuudet ovat yhteensä 20 miljoonaa euroa miinuksella eli valtion budjetin kannalta kyse ei ole isosta summasta.
Budjettiriihestä odotetaan ratkaisua
Lapissa ainoastaan vajaan 20 000 asukkaan Kemissä valtionosuudet ovat negatiiviset. Miinusta on noin 1,7 miljoonaa euroa. Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalaisen mielestä asia pitäisi ratkaista budjettiriihessä
– Tilanne on ristiriidassa oikeusvaltioperiaatteiden kanssa, mutta järjestelmä on rikki. Asiaa eteenpäin vievien lähtökohta on, että tänä ja ensi vuonna negatiivisia valtionosuuksia ei perittäisi ja ensi vuonna tehtäisiin lakikirjaus siitä, että alle nollan meneviä maksuosuuksia ei synny, hän sanoo.
Ruotsalainen luottaa hallituksen kykyyn ratkaista absurdi tilanne.
– Uusi hallitus näyttää, voittaako järki vai ei. Pitkän linjan virkamiehenä luotan siihen, että järki voittaa aina.
Hallitus uudistaa valtionosuusjärjestelmän
Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu myös kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen.
Kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen on asettanut uudistuksen valmistelua varten valmisteluryhmän toimikaudelle 31.8.2023–31.12.2025. Uusi lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan vuoden 2026 alussa.
– Negatiivisia valtionosuuksia tarkastellaan varmasti laajemmin osana tätä uudistusta, Ikonen sanoo.
Hallitusohjelman mukaan uudistuksen tavoitteena on varmistaa eri kokoisten kuntien edellytykset järjestää lakisääteiset peruspalvelut kaikkialla Suomessa.
Kuntalaisten verotus on kaukana tasa-arvosta
Hallitus pyrkii myös kaventamaan kuntien nimellisten ja efektiivisten veroprosenttien välistä eroa.
Sote-uudistuksen seurauksena myös kuntien verotus on vinoutunut entisestään.
Uudistuksessa kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennettiin 12,64 prosenttiyksiköllä. Sen seurauksena esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Raaseporin veroprosentti (9,36) on kaksinkertainen verrattuna saman alueen Kauniaisiin (4,36).
Korjattu 14.9. klo 8.45: Kaskinen on Suomen pienin kaupunki, ei Suomen pienin kunta.