Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Perhevapaauudistus on nyt ollut voimassa vuoden. Lakiuudistus tähtäsi perhevapaiden tasa-arvoisempaan jakamiseen ja naisten työmarkkina-aseman parantamiseen.
Yle pyysi Kelalta tiedot käytetyistä vanhempainpäivärahoista edellisten 12 kuukauden ajalta ja vastaavalta ajalta vuotta aiemmin. Syyskuun 2022 ja elokuun 2023 välisenä aikana miehet pitivät tarkalleen 13,8 prosenttia kaikista käytetyistä vanhempainrahapäivistä. Osuus nousi pari prosenttiyksikköä vuodentakaisesta.
Perhevapaauudistuksen tavoitteena oli lisätä erityisesti miesten pitämien vanhempainvapaiden määrää, sillä tähän asti naiset ovat pitäneet valtaosan vapaista. Uudessa mallissa vapaat on mahdollista jakaa tasaisemmin: kahden vanhemman perheissä kumpikin vanhempi saa nyt 160 päivän kiintiön, josta korkeintaan 63 päivää voi siirtää toisen käyttöön.
Uudistuksella on pyritty myös huomioimaan monimuotoiset perhetilanteet aiempaa paremmin: siksi laissa ei enää puhuta myöskään äideistä ja isistä vaan synnyttävästä ja ei-synnyttävästä vanhemmasta.
Myöhemmin jutusta löytyvästä koneesta voit tarkastella, miten perhevapaiden käyttö jakautuu omassa kotikunnassasi.
Tutkija: ”Malttia tulkinnassa”
Mutta mitä luvuista pitäisi päätellä?
Kelan erikoistutkija Miia Saarikallio-Torp kehottaa malttiin tulkinnassa. Hänen mukaansa näin lyhyellä aikavälillä ei vielä voida vetää tulkintoja perhevapaauudistuksen onnistumisesta tai epäonnistumisesta.
– Uudistuksen voimaantulosta ei ole vielä kulunut riittävän pitkää aikaa, että voitaisiin tehdä päätelmiä sen vaikutuksesta, hän sanoo.
Vanhemmat voivat lykätä vapaansa aloitusta siihen saakka, että lapsi täyttää kaksi vuotta. Uuden lain aikana syntyneet lapset eivät siis ole vielä riittävän vanhoja, jotta tiedettäisiin, missä määrin isät käyttävät oman osuutensa vapaista.
– Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään isien suhtautuvan varsin myönteisesti erilaisiin vanhempainvapaan joustoihin. Tälläkin perusteella voidaan ajatella, että kaikki isät eivät ole vielä ehtineet kiintiötään käyttää, vaikka sen aikoisivat vielä tehdä.
Miesten osuus käytetyistä vanhempainrahapäivistä on pitkään pysytellyt noin kymmenen prosentin tuntumassa. Saarikallio-Torpin mukaan toistaiseksi on vaikea päätellä, mikä osa nyt nähtävästä muutoksesta on uudistuksen vaikutusta ja mikä jo pidempään käynnissä ollutta kehitystä.
Edellisen 12 kuukauden luvuissa on myös vielä mukana vanhan mallin piirissä olevia vanhempia. Uusi ja vanha perhevapaamalli toimivat rinnakkain vuoden 2024 loppuun.
Alla olevasta koneesta voit selata vanhempainvapaiden jakautumista kuntakohtaisesti. Kone näyttää miesten ja naisten pitämien vapaiden osuudet sekä muutoksen vuodentakaiseen.
Moni valitsee edelleen ”perinteisen” tavan
Uudesta laista huolimatta valtaosa perheistä haluaa edelleen pitää vapaat niin sanotusti vanhan mallin mukaan.
Yksi näistä perheistä on tamperelainen Emilia Tuomensalon ja Arttu Danielssonin kolmilapsinen perhe. Kun perheen nuorimmainen, juuri vuoden täyttänyt Linnea syntyi, Danielsson luovutti Tuomensalolle koko luovutettavissa olevan kiintiönsä, 63 päivää.
– Päätöksessä painoi se, että halusin imettää Linneaa ja se, että näin olimme tehneet myös kahden aiemman lapsen kanssa. Tuntui helpolta ja luontevalta mennä samalla tavoin kuin aikaisemminkin, ei siinä muuta varsinaista syytä ollut, Emilia Tuomensalo sanoo.
Heinä-elokuun vaihteessa perheessä tehtiin vahdinvaihto, kun Danielsson jäi Linnea-vauvan kanssa kotiin ja Tuomensalo palasi töihin. Perheen kaksi vanhempaa lasta, 3-vuotias Pihla ja 5-vuotias Minea, ovat päiväkodissa kolme päivää viikossa.
Myös edellisen lapsen kohdalla Danielsson piti korvamerkityn osuutensa vapaista, ja niin hän halusi tehdä myös nyt. Kotiin jääminen toi myös toivottua taukoa työelämästä, vaikka kolmen lapsen ja kahden koiran taloudessa riittää kyllä pyörittämistä.
– Kliseisesti se lasten kanssa oleminen on ollut parasta, ja jollain tapaa myös ihan arjen pyörittäminen. Linnean kanssa suhde on entisestään vahvistunut vanhempainvapaille jäämisen jälkeen, kun olemme viettäneet aikaa kahdestaan, Danielsson sanoo.
Sata syytä vapaiden jakamiseen
Yle kysyi perhevapaiden jakamisesta myös verkkojoukkoistuksella, johon tuli yli sata vastausta. Tässä jutussa on käytetty nimettömiä sitaatteja vain niiltä vastanneilta, joiden henkilöllisyys on toimituksen tiedossa. Äidin pidemmille vapaille oli perheissä monia syitä aina raha-asioista vanhempien omiin mieltymyksiin.
Olen työssäkäyvä ja puolisoni opiskelija, ja opiskelijana vanhempainraha on pienempi. Päätökseemme on vaikuttanut taloudellinen tilanne ja ajatus siitä, että puoliso pystyy jatkamaan opintojaan.
Synnyttävä vanhempi pitää enemmän vapaata
Äiti halusi pitää kaiken mahdollisen vapaan. Isä viihtyy työssään paremmin kuin äiti omassaan, joten vapaiden jako näin tuntui luonnolliselta. Lisäksi koettiin, että imettämisen ja töiden yhdistäminen olisi turhan vaivalloista.
Synnyttävä vanhempi pitää enemmän vapaata
Kotona saa olla se, jolle se on mieluisinta ja tärkeää ja töissä se, jolle se on mielekästä ja helposti järjestettävää. Tiedostamme vaikutuksen synnyttäneen urakehitykseen ja eläkekertymään, mutta olemme silti tyytyväisiä.
Synnyttävä vanhempi pitää enemmän vapaata
Käsitys hyvästä äitiydestä ja sukupuolten työnjaosta, työpaikkojen käytännöt ja asenteet sekä perheen talous ovat tutkimusten valossa keskeisimmät syyt isien lyhyemmille perhevapaille.
Suomessa on vahva käsitys äidistä lapsen ensijaisena hoitajana, sanoo erikoistutkija Johanna Närvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
– Vaikka isien osallistumista lastenhoitoon arvostetaan ja pidetään tärkeänä, siitä huolimatta äiti on se, jonka ajatellaan jäävän pidemmäksi aikaa kotiin.
Närvin mukaan samasta syystä esimerkiksi juuri imettämisen ja työssäkäynnin yhdistämisestä ei Suomessa ole käyty paljon keskustelua: lähtökohtana on ollut, että äiti on vauvan kanssa kotona pitkään. Tällaiset asenteet muuttuvat hitaasti.
– Uudistettu perhevapaajärjestelmä on ennen kaikkea voimakas asenneviesti siitä, että vanhemmuutta pidetään tasa-arvoisena. Se on viesti myös työpaikoille, ja siirtyy toivottavasti vähitellen myös työpaikkojen arkeen, Närvi sanoo.
Monissa työehtosopimuksissa synnyttävä vanhempi saa edelleen toista vanhempaa enemmän palkallista vapaata. Yle selvitti keväällä, että etenkin miesvaltaisilla duunarialoilla toisen vanhemman palkallinen vapaa on usein huomattavasti synnyttävän vanhemman vapaata lyhyempi. Korkeakoulutettujen työehtosopimuksissa palkallinen vapaa on yleensä kummallekin samanpituinen.
Tällaisilla asioilla on myös tutkijoiden mukaan iso merkitys.
– Jos uusi perhevapaamalli ei siirry työpaikkojen käytäntöihin ja työehtosopimuksiin, se ei välttämättä tosiasiallisesti tue vapaiden tasaisempaa jakautumista, sanoo Närvi.
Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että pienituloiset ja matalammin koulutetut isät käyttävät selvästi muita harvemmin vanhempainvapaita tai jättävät kiintiönsä useammin käyttämättä, sanoo Miia Saarikallio-Torp Kelasta.
– Uudistuksen osalta onkin tärkeää seurata, onnistuuko se houkuttelemaan aiempaa monipuolisemman joukon isiä käyttämään vanhempainvapaita, hän sanoo.
Asenteet muuttuvat hitaasti
Vaikka asenteet muuttuvat hitaasti, ne kuitenkin muuttuvat, uskovat tutkijat. Aina kun perhevapaita on uudistettu joustavampaan suuntaan, miesten pitämät vapaat ovat lisääntyneet.
Ylelle vastanneista ne perheet, jotka olivat päättäneet jakaa vapaat tasan, korostivat tasa-arvoista vanhemmuutta ja hoitovastuun jakamista.
Meille on tärkeää, että kumpikin vanhempi pääsee nauttimaan pikkulapsiajasta ja että suhde vanhempiin on tasapuolinen. Päädyimme tähän ratkaisuun, vaikka isän ansiot ovat moninkertaiset omaan palkkaani verrattuna.
Vapaat jaetaan tasan
Raskaussyrjintä ja naisten pienemmät eläkkeet ovat (osin) sen seurausta, että äidit käyttävät enemmän perhevapaita kuin isät. Haluan omilla teoillani olla tuota vastaan. Haluamme myös normalisoida isiä vauvojen hoitajina: he ovat siihen yhtä kykeneviä kuin äiditkin.
Vapaat jaetaan tasan
Ajatus siitä, että molempien vanhempien oikeus vanhemmuuteen ja toisaalta uraan & eläkekertymään on yhtäläinen. Lapsi on yhteinen valinta, joten oikeus ja vastuu lapsen hoitamisesta on myös yhteinen – 50/50 jako on vain reilua.
Vapaat jaetaan tasan
Emilia Tuomensalo ja Arttu Danielsson alkoivat vasta myöhemmin miettiä, että vapaat voisi jakaa myös toisella tapaa.
– Linnean kanssa tuli jo jossain kohtaa kevättä olo, että voisin jo palata töihin. Vastaavasti Arttu olisi ollut valmis jäämään kotiin jo hieman aiemmin. Jos meille vielä syntyisi lapsia, jakaisimme vapaat todennäköisesti vähän tasaisemmin, Tuomensalo sanoo.
– Yksi mahdollisuus on ihan 50/50, tai sitten jotenkin muuten, Danielsson pohtii.
Tärkeintä Tuomensalolle ja Danielssonille on kuitenkin se, että lapsilla on läheinen suhde kummankin vanhemman kanssa.
– Aluksi ajattelin, että perhevapaauudistus vie minulta äitinä päiviä olla vauvan kanssa kotona. Mutta kysehän on oikeastaan siitä, että se antaa vauvalle lisää päiviä olla vanhemman kanssa kotona, Tuomensalo sanoo.